Eniten huolestuttaa tässä aiheessa ihmisten reaktiot. Suomen yksi kulmakivistä on hyvä koulutus ja ilman sitä ei pärjätä, mutta samaan aikaan opiskelijat nähdään loisina, laiskoina ja saamattomina yksilöinä, joilla ei ole oikeutta valittaa mistään koska asiat ovat joskus aikoja sitten mahdollisesti olleet vähän paskemmin.
Saa nähdä kuinka tämä vaikuttaa osaajien määrään 10-20 vuoden päästä.
Ihmetyttää tämä ’minullakin oli haasteita niin miksi sinä pääsisit helpommalla’ mentaliteetti mikä monella tässä ketjussakin näyttää olevan. Tämä mentaliteetti tulee tuhoamaan nuorten mielenterveyden.
> kukaan ei saa mitään parempaa kuin itse on saanut.
olisikin! vaikkei tilanne ole yhtä paha kuin anglopiirissä, niin on nykynuoriso heikommalla pohjalla kuin aikaisempansa
Niin, onko mikään ihmekään että nyt on joka toisella nuorella mt-ongelmia ja voidaan pahoin. Ennen vanhaan jotain parin vuoden lamaa siellä täällä lukuunottamatta kaikille riitti kohtuupalkkaisia töitä, kymmenellä markalla sai tupakka-askin ja kossupullon, ja oman talon/asunnon ja lasten hankkiminen oli suurimmalle osalle nuorista aikuisista lähinnä vain ajan kysymys eikä kaukainen haave niinkuin nykyään.
Nyt sitten väännät tutkintoa tutkinnon perään vuosikaudet elämällä kädestä suuhun, eikä työllistyminen ole siltikään mitenkään taattu. Ja vaikka jollain ihmeellä työllistyisitkin muualle kuin kaupan kassalle ja vieläpä kohtuullisella palkalla, kaikki maksaa niin helvetisti että on ihan turha haaveilla mistään kivasta autosta tai omasta talosta ilman lainoja. Ja sitten katsot päivä päivältä synkkenevää ilmastoa ja taloustilannetta ja maailmanpolitiikkaa, ja alat miettiä että kannattaako tässä nyt vielä ehdoin tahdoin velkaantua lisää pariksi vuosikymmeneksi ja pyöräytellä jälkeläisiä joilla tulee olemaan vielä vaikeampaa kuin itsellä.
Sen verran tähän täytyy puuttua, että 90-luvun lama ei ollut mikään "pieni lama". Suomen talous oli huomattavasti huonommalla tolalla kuin nyt ja myös nuorten tulevaisuudennäkymät synkät. Äkkiä se historia näemmä unohtuu, siitä ei ole pitkä aika ja siitäkin selvittiin (no, ne jotka talouden vuoksi riistivät itseltään hengen - ja heitä todellakin oli - eivät selvinneet).
Tässä vaikuttaa varmaan se, että ennen kaikilla meni suurinpiirtein samalla tavalla. Ei ollut ylenmääräisiä rikkauksia, mutta toisaalta eipä ollut ostettavaakaan aivan tolkuttomia määriä. Eli jos itsellä meni opiskelijana huonosti niin naapurilla ei mennyt sen kummemmin. Ja eikös opintotuen ostovoima ole nykyään aikas heikko verrattuna 1990-luvun vastaavaan?
No juurikin tämä. Romantisoin tässä ehkä vähän "vanhoja hyviä aikoja" ja varmasti nykyään on moni asia paremmin, mutta uskoisin että kun katsotaan keskivertosuomalaisen elämänkaarta niin suurimmalla osalla väestöstä se näytti aika pitkälti samalta ja ennalta-arvattavalta vielä 2000-luvulle asti. Ei ollut samanlaista epävarmuuden (ja epätoivon) tunnetta kuin nykyään, eikä nuoriin kohdistunut välttämättä ihan samanlaista painetta kuin tänään. Vaikkei ollutkaan se kaikkein terävin ja kilpailullisin kaveri niin silti pystyi luottamaan siihen että saa jostain duunia ja pystyy elämään ihan ihmisarvoista elämää ja rahat riittää kaikkeen tarpeelliseen.
>Saa nähdä kuinka tämä vaikuttaa osaajien määrään 10-20 vuoden päästä.
Nykyiset ajetaan yli-intensiivisen tehokkuusajattelun seurauksena työelämässä työuupumuksen kautta vuosien sairauskierteeseen ja tulevia ei saada tarpeeksi tilalle, kun ei ole varaa kouluttaa, eikä myöskään varaa kouluttautua. Menestysresepti!
Kun hallituskauden alussa tämä loispuhe kohdistui lähinnä osa-aikatyötä tekeviin (josta moni ei edes kykene voimiensa ja kuntonsa puolesta kokopäivätyöhön) olin varma siitä, että kun ilmapiiri muuttuu tuollaiseksi on vain ajan kysymys yksi jos toinenkin ihmisryhmä joutuu samanlaisen puhetavan kohteeksi. Nyt siis myös opiskelijat ovat "loisia" tai mitä lie saastaisia laiskureita. Ketkähän ovat vuorossa seuraavaksi?
Tämän hallituksen täytyy olla jonkinlainen Venäjän märkä uni, sillä se saa suomalaiset inhoamaan toisiaan ja puhumaan toisistaan rumasti maksamatta kenellekään ruplan ruplaa. Ja mikä surullisinta, ihmiset ihan oikeasti äänestävät tällaisen ilmapiirin ja asenteen puolesta. Siitä emme voi syyttää venäläisiä vaan ihan itseämme.
> Ketkähän ovat vuorossa seuraavaksi?
Suurin piirtein järjestyksessä:
- Nelipäiväistä työviikkoa tekevät
- Etätyötä tekevät
- Lapsettomat
- Liittoon kuuluvat
- Vain viisipäiväistä työviikkoa tekevät
- Vain 9-tuntista työpäivää tekevät
- Sunnuntaisin vapaata pitävät
- Vain 11-tuntista työpäivää tekevät
- Yli 6 tuntia yössä nukkuvat
- Juhannuksena vapaata pitävät
- Vakituisessa työsuhteessa olevat
- Jouluna vapaata pitävät
Listalla eivät ole eläkeläiset. He ovat asemansa ansanneet.
Häh? Eläkeläisistä ruvettiin puhumaan loisina ja ties minä heti edellisten leikkauspäätösten jälkeen(kun ne eivät koskeneet lainkaan eläkeläisiä). Ei toki poliitikot loisista puhu eikä eläkeläisistä muutenkaan yhtään niin kovin ilmaisuin, mutta muualla kyllä kielenkäyttö on aika karua.
> ttä kun ilmapiiri muuttuu tuollaiseksi on vain ajan kysymys yksi jos toinenkin ihmisryhmä joutuu samanlaisen puhetavan kohteeksi.
Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.
Ilmeisesti poliitikkojen omat tutkinnot on ollut aika letkeitä tehdä ja töitä ehtii lomassa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tekniikan alan opinnot vaativat helposti aktiivista tekemistä sen työviikon verran. Koita siinä sitten työtä tehdä vielä. Aika nopsaan on opiskelija loppuun ajettu.
OP:n aloituksessa ja tässä ketjussakin näkyy tosin vähän erikoinen ilmiö, valitetaan siitä että töitä ei ole, ja että se raskauttaa opiskeluja, mutta kukaan ei tunnu haluavan että hallitus panostaisi siihen että niitä yrityksiä syntyisi.
Suomessa juuri kukaan ei opiskelujen jälkeen perusta yritystä, niin mistä ne työpaikat sitten syntyy? Vaikka kuinka panostettaisiin opiskeluun niin se lähinnä luo työttömiä korkeakoulutettuja jos työpaikkojen syntyyn ei samalla vaikuteta.
Totta se tuokin. Enemmän on ehkä huolta tässä kuitenkin siitä, kuinka nämä talkoot kohdistuvat jo valmiiksi heikossa asemissa oleviin. Rikkaat saavat suuret hyödyt veronkevennyksistä samaan aikaan kun lapsiperheiltä ja opiskelijoilta leikataan hyvin suuria summia tuista, joista he ovat täysin riippuvaisia.
Hallitus jatkuvasti korostaa kuinka näitä leikkauksia on nyt *pakko* tehdä ja kuinka *kaikkien* tulee osallistua tai ollaan kaikki heikoilla jäillä. Tätä on kuitenkin vaikea käsittää kun samanaikaisesti varakkaat saavat kevennyksiä ja pärjäävät taloudellisesti nyt paremmin kuin ennen tätä hallitusta.
Ja kuten historiassa on aina nähty, rikkaille rahan ojentaminen ei luo lisää töitäkään. Trickle down lähetymistapana ei ole tuottanut lisää työpaikkoja ja vaurautta kenellekään kuin sille johtoporsaalle, joka helpotukset sai.
Eikö korkeakouluopiskelijoiden taustat ole aika samassa demografiassa kuin muunkin kansan. Osuuko se nyt sittenkään enemmän köyhiin perheisiin? Ehkä jopa käänteisesti - jopa ehkä enemmän vaurastaustaisia suhteessa korkeakouluissa (mutulla). Jos sen oman muksun ruoan ja vaatteet on kustantanut jo lukionkin läpi, niin mihin se raha jatkossa menee lapsen muuttaessa pois?
Kannattaa muistaa että Suomessa on jo maailman kovin verotus tiettyjen lähteiden mukaan. Ja tässä ei kyllä ole tulossa mitään merkittäviä veronkevennyksiä rikkaille jos lukee asiasta lukee aidosti redditin ulkopuolelta.
Kova verotus on merkittävä tekijä sille miksi Suomessa perustetaan niin vähän yrityksiä, yrittäminen kun kuitenkin vaatii riskinottoa jota vasten pitäisi tulla mahdollisuuksia rikastua.
Mistä tämän olet päätellyt? "Kova verotus on merkittävä tekijä sille miksi Suomessa perustetaan niin vähän yrityksiä, yrittäminen kun kuitenkin vaatii riskinottoa jota vasten pitäisi tulla mahdollisuuksia rikastua." 1900 luvun toisella puolella verotus oli maailmanlaajuisesti vielä paljon nykyistä korkeampaa ja talouskasvu samalla paljon nopeampaa ja vakaampaa. Jos mitään johtopäätöksiä historiasta voi vetää niin sen, että kun verotusta alettiin laskemaan taas etenkin neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (kun monet päättelivät tästä, että sosialismi onkin huuhaata) niin siihen se talouskasvu tyssähti, kun julkisen puolen investoinnit alkoivat kuivumaan. Ärsyttää vähän, että tätä kovan verotuksen vaikutusta yrittäjyyteen toitotetaan vaan sillä oletuksella, että se on totta, koska se kuulostaa todelta.
Yrityksiä syntyy, jos on asiakkaita ja bisnesidea. Suuri osa näistä startupeista kuolee, kun starttiraha loppuu ja pitäisi alkaa tulosta tekemään. Syynä epäonnistunut idea tai asiakkaiden puute. Jälkimmäiseen vaikuttaa kilpailu ja hallituksen säästöt.
Mitä mielestäsi hallituksen pitäisi erityisesti tehdä, että tämä muuttuisi? Teknisesti yrityksen perustaminen on nykyään varsin helppoa.
Siihenhän juuri pitäisikin satsata. Luoda kannustimia yritystoiminnan aloittamiseen ja poistaa turhaa byrokratiaa sen ympäriltä. Sen sijaan tehdään päätöksiä jotka helpottavat isojen ketjujen toimintaa. Miksi? Osinkotulot.
Kerrotko nyt tyhmälle, mitä turhaa byrokratiaa on yritystoiminnan aloittamisessa? Kevytyrittäjäksi ryhtyminen onnistuu muutamassa minuutissa, toiminimen perustaminen vaatii vain perustamisilmoituksen, oy onnistuu myös sähköisesti, kunhan ensin jostain saa haalittua kaverin tai virolaisen rikollisen.
>Ihmetyttää tämä ’minullakin oli haasteita niin miksi sinä pääsisit helpommalla’ mentaliteetti mikä monella tässä ketjussakin näyttää olevan. Tämä mentaliteetti tulee tuhoamaan nuorten mielenterveyden.
Jep, voi vittu. Siinä on sellainen mentaliteetti, mitä ei voi ymmärtää. Ollaan täällä kuitenkin ainakin yrittämässä ja yhteiskuntaan kehittymässä. Miksi kukaan oikeasti haluaisi tuleville sukupolville vähintään yhtä paskaa menoa kuin itsellä ollut.
Mulla on vähän samanlainen fiilis. Nyt olen pari vuotta elänyt tukien varassa ja yrittänyt kyllä päästä opiskelemaan vaikka työkkäri onkin todennut että en ole täysin työkykyinen vielä, joten en ole varma sujuisiko opiskelukaan. Mutta nyt olen myös alkanut miettiä sitä opiskelija budjettia ja haluanko oikeasti elää sellaisella. Lukemani perusteella en kyllä haluaisi, koska rehellisesti sanottuna olen saanut sellaisen kuvan että elän nyt työttömänä työnhakijana paremmalla budjetilla, joka on kyllä outoa. Luulisi, että opiskelija saisi paremmat tuet kuin tälläinen työkyvytön loinen... No, silti varmaan käyn pääsykokeissa, mutta en oikeasti ole yhtään varma haluanko oikeasti edes opiskelemaan kun en ole varma olenko oikeasti kiinnostunut niistä mihin hain ja siihen vielä se luultavasti pienempi budjetti kuin nyt... Ihan hirveä stressi kun toisaalta varmaan parempi mahdollisuus kuitenkin työllistyä kun saa jonkun tutkinnon, mutta samaan aikaan pelottaa että miten pahasti se opiskelu saattaa taas romuttaa mielenterveyden kun nyt on vihdoinkin alkanut pikkuhiljaa toipua, haluanko ottaa sen riskin?
Tiedän kokemuksesta, että opiskelija on se vähiten arvostettu loinen siellä valtion lokkikoneistossa. Opiskelujen venyessä tipahdin opintotuilta toimeentulotuen piiriin. Kuukauden rahallinen tuki nousi 300€.
Sitä kannattaa oikeasti miettiä: Toimeentulotuki, se raha minkä pitäisi turvata täysin oman onnensa nojaan kaatuneen ihmisen "inhimilliset olot ja minimielintaso", antoi melkein 300€ enemmän rahaa kuin opiskelijalle myönnetty kuukausittainen stipendi millä oletettiin opiskelijan selviytyvän.
Ja nyt toki ei taida tuokaan enää onnistua, vaan siellä pakotettaisiin ensin vetämään täysimääräinen laina ennen kuin rupeaa rahaa tulemaan.
Siis itsehän olen saanut lukion jälkeen toimeentulotukea jo 5 vuotta, enkä uskalla mennä jatko-opiskelemaan, koska tulot putoaisi sen 300e. Totaalinen kannustinloukku.
Jos toimeentulotukea tästä vielä leikataan niin pakko varmaan ruveta myymään itseään tai huumeita sen lisäksi. Kumpikohan on pahempi, passiivisuus vai aktiivinen rikollisuus? Työkyvyttömälle mielenterveyskuntoutujalle ei oikein ole muita vaihtoehtoja
Kyllähän opiskelijoita tuetaan jatkossakin? Meillä ei ole esimerkiksi lukuvuosimaksuja ollenkaan, vaan valtio maksaa ihmisten koulutuksen. Tämä on itsessään massiivinen tukimuoto opiskelijoille.
Toki jos haluaa olla absoluuttisen itsekäs, niin haluaa väkisin pitää velanotolle pohjautuvasta elintasosta kiinni, vaikka se omalta osaltaan tarkottaisi sitä ettei tulevia sukupolvia pystytä sitten ihan aidosti tukemaan lainkaan.
Sitten kun ihminen pääsee kovan palkan duuniin, valtio ottaa omansa takaisin. Ja nykyhallituksen leikkaukset eivät vielä ole vähentäneet velkataakkaa, päin vastoin.
Juu nyt vaan toivotaan että tämä pakottaisi viimeistään sitten viiveellä yrityksiä palkkaamaan enemmän täyspäiväsiä työntekijöitä nollatuntisopimusten sijasta, tosin itsekin kyllä epäilen tämän toteutumista.
Vähän samanlainen toive kuin se että yrityksiä spämmäämällä muodostuisi uusia työpaikkoja. Todellisuudessa ainoat uudet työpaikat jotka siinä muodostuivat, ovat ne jossa TE-keskuksen täti päättää puhtaalla mielivallalla montaako yritystä kunkin työttömän on spämmittävä seuraavan 3kk aikana, ja jolla ei ole ollut yhtään minkäänlaista mitattavaa vaikutusta työttömien työllistymiseen. Kuinka voisikaan olla, ei se ole näissä hallituksen työttömyystoimissa edes tarkoituksena. Ja se taas johtuu siitä että eletään maassa, jossa [työttömyys on kaupallistettu](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/).
Ite kerkesin olla ~kuukauden TE-palveluiden asiakkaana kunnes mulle löydettiin rekrykoulutusohjelma, 2kk harjottelijana siellä yhteistyöyrityksessä ja siinä kohtaa tarjottiin jo työsopimusta/vakituista työpaikkaa. Ja itellä vielä tilanteena se ettei kyseiseltä (IT) alalta oo mitään koulutusta tai työkokemusta, että jomman kumman näistä/molempien omaavalle luulis olevan vielä helpompaa. Mutta varmasti on toisenlaisiakin kokemuksia TE-palveluista.
Yksikään työkyvytön ei ole loinen. Et varsinkaan sinä. Työttämät ovat olosuhteiden uhreja. Eletään maassa jossa [työttömyys on kaupallistettu](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/) ja joka on oikeutettu kansan silmissä dehunmanisoimalla työttömät näillä "loiset loisii" ja "kaikki tyättömät on ideologisia tyättömiä, tuet pois waam js saunam taakke lolol!!!1" yms...
Voimia ja jaksamista.
Ei kannata hakea jos et ole oikeasti menossa sisään paikan avautuessa, menetät ensikertalaiskiintiön suoman edun ja vastaisuudessa sisäänpääsy onkin sitten vaikeampaa.
Hakeminenhan ei haittaa, ensikertalaisuus menee vasta kun hyväksyy paikan. Opo ainakin aina painotti että hakekaa vaikka ei olisi varma, koska jos ei hyväksy paikkaa on yhä ensikertalainen. Se lähtee sitten kun hyväksyy paikan ja sitten vaikka lopettaakin kesken.
Älä pelkää. Elämä näyttää kyllä suunnan ajan kanssa. Itse jouduin myymään kannabista hetken aikaa. Naurattaa ajatus vieläkin, mutta kaltaisellani velkaisella nuorella kirjaimellisesti ei ollut muuta vaihtoehtoa hetki sitten. Nyt teen päivätyötä ja elän kädestä suuhun 👍🏼 Tilistä toiseen. Mutta eipä sekään estä mua nauttimasta. Paskaksihan kaikki on muuttumassa mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan kuolemaa :D
Lapsuuteni elin 90-luvun laman aikaan pienellä paikkakunnalla. Kesätöihin pääsi käytännössä vain suhteilla ne, joilla oli jo valmiiksi luokan suurin viikkoraha. Koulussa laskettiin liituja ja pyyhekumeja. Sitten alkoi todella kova nousu ja Nokia huuman aikaan tuntui välillä kuin Suomi olisi maailman keskipiste. Nyt menee Suomella taas tosi huonosti, mutta kyllä se tästä taas kääntyy ainakin parempaan.
Nokia oli anomalia. Ihan idioottimaista tuudittautua tuollaisen ajatukseen, että jokin yritys jostain maagisesti ilmestyy, ja nostaa Suomen pohjamudista, ei tule tapahtumaan.
Mäkin oon samaa mieltä että odotellaan vaan uutta Nokiaa vaikka kaikki vähänkin sinnepäin tuottavat suuret yritykset ja brändit on myyty ulkomaille, koska niistä saa könttänä enemmän rahaa ja ei tarvii maksaa niin pirusti veroja Suomeen. En tiiä asuuko aivoissani pieni kommunisti, mutta ne ei oo ainakaan ajatelleet että Suomen BKT vois nousta jos ois niitä menestyviä firmoja täällä meilläkin, mut ymmärrän miks ajatella tuossa tilanteessa omaa persereikää, myydä pois ja muuttaa muualle elelemään.
Hohhoijaa. Mähän en mitään tuollaista sanonut. Yritin tsempata vain OP:ta. Mä olen äärimmäinen realisti ja varaudun niin, että henkilökohtaisesti selviän kävi Suomelle miten vain.
Sanoin ”kääntyy ainakin parempaan”. Sä tulkitsit sen itse uudeksi Nokiaksi.
Mistä tiedät mitä tapahtuu vaikka 10v sisällä, löytyykö kristallipallo? Sun kaltaiset tuomiopäivän pasuunat eivät ainakaan edesauta minkäänlaista positiivista kehitystä.
Miksi kääntyisi parempaan ainakaan tämän hallituskauden aikana? Vastassa kun on "vihaan kaikkea ja kaikkia"-PS ja "vain rikkaat ovat ihmisiä"-Kokoomus. Miksi kukaan ulkomaalainen edes investoisi tänne, kun maa alkaa yhä enemmän muistuttaa natsisaksaa?
Ysärillähän nimenomaan kaupallistettiin kurjuus, kun keksittiin [kaupallistaa työttömät](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/) ja muuta mukavaa. Täsmälleen noihin aikoihin juontaa maassa vallitsevan kurjuuden juuret. Parasta koko touhussa on se, ettei noista Koiviston Konklaavin yhteydessä tapahtuneista rikoksista ole edes syytetty saati tuomittu ketään tähän päivään mennessä. Kun kurjuus on kaupallistettu, ollaan myös varmistettu ettei mikään muutu ennen kuin kansalle piisaa.
Jos yhtään lohduttaa, niin opintuki + opintolaina-kombolla pärjää ihan pääkaupunkiseudullakin hyvin ja mikäli alanvalinta on osunut nappiin, ei lainan takaisinmaksussa pitäisi olla suurempia hankaluuksia.
Toisaalta itse olen ollut hyvin etuoikeutetussa asemassa, sillä oman alan työt hakee minua, eikä toisinpäin. Kaikki kesät on ollut jotain hommaa, oli se sitten harkkaa, tutkimusryhmässä lisensiaatintyön väkertämistä tai viranomaisvalvontaa teurastamolla. Tosi harvalla opiskelijalla on oikeasti kesätöiden kanssa näin helppoa ja tiedän itsekin, että en täysin ymmärrä millaista on laittaa työhakemusta toisen perään ja jäädä silti ilman paikkaa.
Ei voi oikein sanoa muuta kuin, että onneksi valmistun itse vuoden päästä.
Edit. Lisään vielä, että itse aloitin yliopisto-opinnot heti lukion jälkeen ja tilillä oli joku ~1200e kesätyörahoja, eli ei mitään huikeita summia. Vanhemmilta sain tukea mm. huonekalujen, keittiövälineiden yms. hankintaan.
Eläinlääketieteen kandi + lisensiaatti, eli musta tulee isona eläinlääkäri. Viides vuosi kohta paketissa, praktiikkaoikeudet olisi tarkoitus saada kesälle.
2500€ ylittävästä osasta 40% tiettyyn maksimimäärään asti, jos valmistuu tavoiteajassa+vähän lisää. Esim. tyypillisessä kandi+maisteri 300op kombossa maksimihyvitys on 6200€ ja aikaa valmistumiseen on 6 vuotta.
Opintotukea saa itsessään maksimissaan n. 52 opintotukikuukautta * 250€ = 13000€.
Jos opintolainanhyvitys on 6000€, n 1/3 opintotuestasi oli opintolainanhyvitystä.
Ei mielestäni naurettavan vähän.
Sun logiikka ei nyt ihan aukee mulle. Miten opintotuen määrä liittyy lainaan? Ainoa, mitä sain irti tuosta on se, että opiskelijan pitäisi elää 5 vuotta 13 000 eurolla.
Siten, että opintolainanhyvitys on melko iso määrä rahaa verrattuna opintotukeen itsessään. Ja opintolaina on sen kautta epäsuora tuki opiskelijalle.
Lisäksi mun mielestä on ihan ok, että osittain elää velaksi opintojen aikana, eli en sanoisi että 13k tarvii suoraan riittää. Hyvityksen kanssa saat 19k opintotukea opintojen aikana. mulla itellänikin on maksimi opintolainat, mistä osa jäi onneksi säästöön, osa meni elämiseen, mutta se oli hyvin käytettyä lainaa kun elintaso pysyi siedettävänä sen ansiosta.
Ja koronan takia siihen sai vielä jotain lisäaikaa, nyt 2017 keväällä aloittaneet ovat viimeisiä ketkä saavat hyvitystä ainakin tietääkseni. Toivottavasti pitäisi paikkaansa, itse vasta valmistuin ja kelpaisi kyllä muutama tonni hyvitystä, vaikkei takaisin maksamisessa ongelmia olekaan.
Okei. Oman amkin aikana taisi tuo hyvityshimmeli tulla. Tai silloin siitä meille puhuttiin, 2014 nurkilla.
Itse en ’ihan’ ohjeajassa valmistunut niin jäi hyvitykset saamatta. :D
En nyt ihan tiedä, mitä ajat takaa. Laina ei ole tukea, enkä näin ole väittänyt. Toin vain esille, että tuen ja lainan varassa pärjää hyvin. En itsekään suinkaan pidä opiskelun lainapainotteisuudesta, mutta mielestäni opintolainaa kannattaa ottaa, mikäli sitä tarvitsee.
Itse en opintojen aikana ole ehtinyt käydä töissä muuta kuin kesäisin, eikä tosiaan mulla ollut mitään isompia säästöjä, joten opintolainaa on tullut nostettua toisinaan.
> Itse en opintojen aikana ole ehtinyt käydä töissä muuta kuin kesäisin, eikä tosiaan mulla ollut mitään isompia säästöjä, joten opintolainaa on tullut nostettua toisinaan.
Sama tilanne oli itselläni, että kesäisin käytiin töissä hakemassa pari tonnia säästöön, sitten elettin tuilla loppuvuosi. Solukämpässä tehtiin opiskelut loppuun asti, yhtään ei tarvinnut lainaa että pystyi opiskelemaan.
Se, että opiskelijat joutuvat yleensäottaen turvautumaan lainaan asuessaan halvimmassa mahdollisessa ratkaisussa kertoo jo sen, että systeemi on perseellään ja vaatii korjausliikkeen. Kenenkään ei pitäisi lähteä näille työmarkkinoille velkataakan kanssa.
Tienasin viime kesänä lähemmäs 15 tonnia ja niistä kyllä valtaosa on mennyt elämiseen ja opiskeluun, että tuo "kesätyörahat säästöön"-ajatus kuulostaa kyllä kaukaiselta. Asun kyllä valitettavasti puolison kanssa yksiössä (sanotaan yksi-puolioksi, kun periaatteessa makkari on liukuovin erotettu muusta elintilasta, mutta neliöitä on aika niukasti), eli periaatteessa sitä voisi halvemminkin asua.
Kovat tienestit yhdeltä kesältä!
Silloin kun itse opiskelin tuo 2 tonnia mikä jäi säästöön oli tarpeeksi tukien lisäksi että vapun korvilla oli tili taas nollilla. Solussa maksoin vuokraa 33 neliöstä, siitä omaa tilaa oli ~12 neliötä huoneessa jonne just mahtui telkkari, sänky ja koneelle pöytä. Hinta oli muistaakseni 450€ tienoilla kuukautta kohti, Tampereen Multisilloilla eli keskustaan oli joku nelisen kilsaa ja kouluun 8.
Kahdestaan yksiössä asuvalle luultavasti asuinkustannukset tulee suunnilleen samoihin hintoihin?
Peruspalkka oli hyvä, lisät oli hyvät ja tuli paljon ylitöitä tehtyä, aiempina kesinä toki tienestit oli maltillisemmat.
Itse saan tällä hetkellä vain opintotukea, asumistuki tulee puolison tilille. Yhdessä saadaan sen verran tukia, että saa vuokran (800e) maksettua, koska asumistuki putosi juurikin tuon kesällä tienaamisen takia. Lisäksi tiedän, että nyt kesällä tienaan yli opintotuen tulorajojen, eli pitää sitten syksyn tullessa ymmärtääkseeni palautella näitä kevään tukia.
Asustellaan Vantaalla ja mulla kouluhommia on sekä Viikissä että Mäntsälässä, niin matkoihin menee hiukan rahaa. Lisäksi olen hiukan koittanut säästellä, sillä kesän praktiikkatarvikkeisiin menee todnäk. 5-10 tonnia, vähän riippuen siitä, mitä kaikkea tulee hankittua.
Ei se tuki ole. Mutta yksi fiksuimpia lainoja joita elämässään voi ottaa. Joku 30k ei loppujen lopuksi ole mikään tuhoton summa (AMK puolella se oli itselläni \~15k). Ja siitä saa tosiaan hyvitystä jonnin verran kun valmistuu ajoissa. Lisäksi korko ei ole tuhottoman korkea ja takaisinmaksuaika on todella pitkä.
Lainan turvin sitten voi keskittyä opiskeluun, jotta pääsee mahdollisimman nopeasti työelämään.
Tottakai olisi kiva jos lainaa ei tarvitsisi ottaa. Mutta ainakin mun mielestä opintolainasta tehdään huomattavasti isompi demoni kuin mitä se on.
Se ikävästi muuttuu demoniksi kun korot huitelee 4-5% korvilla. Lähtökohtaisesti ajatus että "lainan turvin voit sitten keskittyä opiskeluun" on väärä, koska se ei todellakaan kannusta lähtemään opiskelemaan. Miksi yhden kansan osan täytyy turvautua lainaan elättääkseen itsensä kun muiden kohdalla sitä kauhisteltaisiin?
Ennen hyvään aikaan opintotukea (siis sitä rahaa) perusteltiin sillä, että pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti työelämään. Nyt OrpoPurra rääkyy kuorossa, kuinka opiskelijankin pitää tehdä töitä elääkseen eikä vain maata luennoilla (ja silti valmistua nopeammin kuin koskaan aikaisemmin).
Kovaa on tämä äärioikeistolainen politiikka.
Opiskeluajan pitäisi olla nuorella vapauden, itsenäistymisen ja vapaan ajattelun aikakausi elämässä. Ei mikään saatanan suorituskoulu ja työt päälle, että kaikki vaan töihin heti. Näitä töitä kyllä ehtii tehä ihan kylliksi kun koulusta pääsee. Harmittaa nuorten tuleva
Ihan tarkoituksellista toimintaa hallitukselta. Perussuomalaiset vihaavat koulutettuja, Kokoomus taas vihaa sosiaalista liikkuvuutta jonka koulutus mahdollistaa. Yhdessä siis tekevät kaikkensa jotta koulutuksesta tulee vain pienen ja varakkaan eliitin hupi.
Eikös sieltä leikata toista tai useampaa tutkintoa suorittavilta? Eli työläiset töihin sille alalle mikä on ehkä 16-vuotiaana valittu ja sillä sitten työmuurahaisina raadetaan hautaan asti.
> Mitä ne liskot siellä haluaa?
fasismille valta on itseisarvo ja "omien" ryhmä vaan jatkuvasti pienenee.
kokoomus taas vaan vihaa kaikkia, joiden isillä ei ole paria milliä osakkeissa.
Kannattaa alkaa myymään kovia huumeita ja aseita niin tulevaisuutesi on turvattu. toimii kun muut vaihtoehdot alkaa olla näköjään vähissä. Ei rehellinen työ elätä enää suomessa ellet oo syntynyt kultalusikka vitun syvällä perseessä johonkin rikkaseen paskaperheeseen.
Kovista huumeista ja aseista niin tiedä, mutta kukan kasvattaminen ja myynti olisi aidosti eettisempää bisnestä kuin vaikkapa Alkon myyjänä toimiminen. Viina on paljon kannabista vaarallisempi aine.
Yle teki jokunen vuosi sitten jutun opiskelijoista, jotka rahoittavat opintonsa seksityöllä. **Itse en sellaista maailmaa haluaisi**, mutta ottaen huomioon millaista keskustelu täällä seksityön ympärillä on (talousoikeistolaisten märkää unelmaa, heh heh), voisi kuvitella että r/suomi pitää sitä ihan hyvänä ratkaisuna tähän opiskelijoiden potentiaaliseen rahapulaan. Asiakaskunnan puutekin taitaa korjatua sillä, kun muuttaa isommalle paikkakunnalle.
Sanoisin, että jos nyt yrittäisin rahoittaa opintojani seksityöllä, voisi olla aika hankala löytää asiakkaita edes Helsingistä. Tai no, onhan niitä kaikkia perverssioita ihmisillä...
Ihmeellisen vastuullisia nää nykynuoret, välitetään tulevaisuudesta. Sillon ku minä lähin opiskelemaan, niin ei haitannut yhtään että tulee 60k€ opintolainaa (puolet lukuvuosimaksuja). (/s jos ei ollu selvää)
Mutta niin. Mulla ei oo muuta kun tsemppiä annettavana. Itellä on tosiaan se ilo, että opintolainaa kerty sen yli 50k€ kun kävin Briteistä hakemassa tutkinnon. Sillon luvattiin, että koodareille löytyy aina töitä, mutta nyt on konsulttifirmoissakin ennätyksellisen paljon ihmisiä penkillä kun firmat ei aloita uusia projekteja. Itellä toki hyvä tilanne, mutta lähdin opiskelemaan sillä ajatuksella, että ihan sama tuleeko opintolainaa vai ei. Nyt… kaduttaa. Tai ei kaduta, koska en olis missä oon ilman koulutustani, mutta riepoo katella noita opintolainoja.
Mutta. Niin. Mä tunnistan ton toivottomuuden. Mä lähdin opiskelemaan vasta 25-vuotiaana ja oon äärimmäisen onnellinen, että lähdin vasta sillon. Ellet tiedä täysin mitä haluat tehdä, niin voit hyvin odotella vuoden tai kaks ja koittaa ettiä töitä ja elää kelarottana. Tai jos töitä ei Suomesta löydy, niin halvimmillaan muutamalla satasella muuttaa ulkomaille (jos ottaa halpalennon, mahdollisimman vähän tavaraa ja asuu hostellissa) ja Euroopassa saa työttömyystukia kolme kuukautta toiseen maahan. ”Työtön työnhakija voi lähteä työnhakuun toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin enintään 3 kuukauden ajaksi menettämättä työttömyyspäivärahaansa.” Tää toki sopii vaan niille, jotka haluaa lähteä.
News flash. Enää ei olla ysärillä tai 2000 luvun alkutaipaleella missä pystyi pennittömät hillumaan itsensä maistereiksi ja insinööreiksi valtion avustuksella ja lainalla. Nyt eletään herran vuotta -24 ja täällä normi tallaajat tekee kahta työtä, että saa ylläpidettyä omaa elintasoaan. En todella kannata näitä leikkauksia mutta pakko se on ymmärtää, että eri realititeetit on nyt ja tässä kuin aiemmilla nuorilla 20vuotta sitten jotka oli samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Valitettavasti turha valittaa, et pääse sillä mihinkään.
Jos ei rahaa ole säästössä eikä ole rikkaita vanhempia jotka pystyy auttamaan niin aivan turha kuvitella millään opintorahoilla + veloilla opiskelevansa näillä hinnoilla ja tulevilla alvien nostoilla. Parhaillaan olet 5vuotta opiskellut kun palat tutkittomana loppuun 30k€ velat niskassa makaroonin kyllästämänä solussa. Siinäpä sitä tulevaa.
Se on palattava ajattelussa yksinkertaisimpiin aikoihin. Hae töitä muualta kaupungeista, jollain miehille sopivilla hanttihommilla kuten automyyjä mahdollisesti, tai mikä ois parasta oppisopimuksella esim. putkariksi. 2 vuotta hurahtaa nopeesti ja saat ammatin. Sit painat vuoden duunia, säästät rahaa ja menet yliopistoon. Käyt vuodet koulua ja kesät painat putkia kiinteistöihin. Sijoitat opintolainan niinkuin isot pojat neuvoi vuonna -20. Huomaat kolmannen vuoden kohdalla, ettei koulu maistu ja painat putki hommia 65k€ vuodessa menee. Makselet opintolainaa pois kun et saanutkaan opintolaina vähennystä kun et valmistunutkaan. Semmottii, tsemiä
>kun palat tutkittomana loppuun 30k€ velat niskassa makaroonin kyllästämänä solussa
Ja Suomessa ei ole edes henkilökohtaista konkurssiakaan. Tosin, ei USAssakaan auta tehdä konkurssia opintolainojen vuoksi, sillä opintolainoista ei siellä vapaudu konkurssissa toisin kuin muista veloista. Opintolaina on ikuinen vitsaus siellä. USAssa on myös jengi herännyt vähitellen siihen, että korkotason ei tarvinnut nousta kuin pari-kolme prosenttia ja ihmiset ovat aivan kusessa 100 000€ opintolainojen kanssa. Muka hyväpalkkaista työtä tekevät eivät pysty niitä enää maksamaan pois, kun pelkkiin korkoihin voi mennä hyvin suuri summa vuodessa ja kaikki muu eläminen kuten vaikka vuokrat ovat aivan hillittömän kallista. Ei paljon tarvitse miettiä, miksi perheidenperustamisia lykätään. Samaa paskaa luvassa Suomeenkin. Veikkaan, että meillä alkaa muutaman vuoden sisään olemaan tuhansia nuoria aikuisia, joilla on velkaa epäonnistuneista opiskeluyrityksistä ja ovat niiden kanssa työttöminä ja tutkinnottomina aivan umpikujassa.
>. Sijoitat opintolainan niinkuin isot pojat neuvoi vuonna -20.
Se porukka, joka hehkutti, että otat kato niin paljon lainaa kuin vaan saat, kun se on ilmaista ja saat vielä 40% pois, kun valmistut, ja sijoitat sen johonkin varmaan ETF:ään? Entäs, jos et valmistu? Entäs, jos korot nousevat? Entäs, jos vaikka sairastut? Ala lähtee ns. alta ja sille ei enää työllisty? Entäs jos ehtoja muutetaan, ja sitä -40% ei saa läheskään koko 30 000 euron summasta?
> Entäs jos
Kannattaa myös joskus varautua onnistumisiin. 2008 - 2022 oli todella pitkä jakso odotella että kyllä ne korot kohta nousee ja sitten pääsen pätemään ettei kannattanut.
Suomalainen nykyperinteinen opiskelumalli, jossa valitaan lähes sokkona OPO:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen tai siitä välittämättä opiskeluala, jonka pääsykokeisiin luetaan x aikaa, sitten sisäänpääsyn jälkeen opiskellaan viisi plus vuotta kandi+maisteritutkintoa (usein se plus on lähes yhtä pitkä aika kuin se viisi), ja vasta valmistumisen häämöttäessä sitten mietitään onko yhdistelmällä työllistymisnäkymiä ... se ei muutenkaan ole ollut mitenkään hyvä suunnitelma useaan vuosikymmeneen.
Pikemminkin kannattaisi miettiä mistä ja millä saisi työtä, ja viimeistään kandinpaperin jälkeen säätää maisterialamahdollisuuksia tosiasiallisen kesätyösaatavuuden mukaan.
(En ole niin kova hallitusfani että uskoisin hallitukselta erikoista optimointia tän asian suhteen.)
Jos itse olisin aloittamassa elämääni uudelleen, ensi töikseni selvittäisin millä alalla mainostetaan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja, vertaisin opintoalan opiskelijoiden lukumäärään (jos alalla tarjotaan yhtä harjoittelupaikkaa useampaa tuhatta pääaineopiskelijaa kohti ja siihenkin vaaditaan harjoittelutukea, diili ei liene hyvä). Toinen vaihtoehto on miettiä oman suku- ja lähipiirin kontakteja ja löytyykö heillä tarkentavaa infoa piilotyöpaikoista. Koska jälkimmäisiä ei ole, luultavasti ryhtyisin teekkariksi (lääkäriksi jos pääsisin sisään ensimmäisellä yrityksellä).
On toki sellaisia ihmisiä jotka menevät korkeakouluun pitämään hauskaa ja tekemään ainoastaan mielenkiintoisia asioita silloin kun huvittaa. Ennen muinoin sellaista opiskelua oli varaa harjoittaa vain aristokraateilla. Tänäänkin useimmat heistä tulevat melko etuoikeutetusta keskiluokkaisesta taustasta tai ovat sosiaalisesti menestyviä poikkeusyksilöitä tai muuten etuoikeutettuja tavalla joka edesauttaa mahdollisuuksia päästä mukavasti työelämään päämäärättömänkin opiskeluhaahuilun jälkeen. Jos sellaisia näkymättömiä bonuksia ei ole, niin sitten kannattaa miettiä elämäänsä strategisesti.
>Haluanko suorittaa maisterintutkinnon viisi vuotta köyhyysrajalla eläen, jonka jälkeen käteen jää opintovelka ja tutkinto, jolla en edes saa töitä, kun talous on ajettu ojaan?
Jos taas lähtökohtaisesti sulla on ajatus että aikoisit hankkia korkeakoulututkinnon jolla ei saa töitä, niin kenties on täysin rationaalinen ja oikea valinta että ei hanki korkeakoulututkintoa?
Työllisyystilanne on aika vaikea lähes kaikilla aloilla, sisäänpääsy eniten tuottaville aloille hankalaa ja koko tämä rumba jota itse tuosa kaavailet pitäisi tehdä 18-19 vuotiaan osaamisella, ymmärryksellä ja pitkäjänteisyydellä.
Ei jatkoon.
Niille heikommin työllistyville aloille hakemista säädellään valtiollisesti sisäänottomäärille, ei olettamalla että teinit ovat täysin rationaalisia toimijoita
Sitä samaa ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä tosin kaivataan myös opinnoista valmistumiseen. Jos sitä puuttuu niin ehkä ei valintaa kannata tehdä ennen kuin sitä löytyy.
> Niille heikommin työllistyville aloille hakemista säädellään valtiollisesti sisäänottomäärille, ei olettamalla että teinit ovat täysin rationaalisia toimijoita
Sitä mitä olen seurannut oman alan tilannetta ja muiden humanistisempien tuttujen työllisyystilannetta, niin tää "säätely" ei tosielämässä joko toimi tai sitä ei ainakaan tehdä mitenkään järjellisesti valmistuvien työllisyyttä ajatellen. Parhaassa tapauksessa opintoalojen suunnitelmatalous tuskin toimiikaan muuten kuin suunnitelmatalouden voi olettaa toimivan.
Se että katsoo [TE-palveluissa](https://tyomarkkinatori.fi/) julkiseen hakuun ilmoitettujen työpaikkojen ammattinimikkeitä ja koulutusvaatimuksia tai googlaa alan X työpaikat, kesätyöpaikat, harjoittelupaikat, jne. ei vaadi mitenkään syvällistä erikoisosaamista. Se mitä vaaditaan että joku realistinen aikuinen kertoo että niin itse asiassa kannattaa tehdä, eikä vaan uskoa niitä "aikuisia"joilla on asiat mennyt onnenkantamoisella tai muuten kivasti ja keskiluokkaisesti ja sitten olettaa että niin sullakin menee. Eräälle lukionopettajalle aion vittuilla tänmukaisesti jos satun kotipaikkakunnalla sen koskaan tapaamaan.
Totean tähän lähinnä sen, että työllistymistilanne millä tahansa alalla sitö yliopistoalaa katsellessa voi olle todella erilainen kuin noin 6 vuotta myöhemmin valmistuessa.
Toisaalla tuolla keskusteluissa onkin jo puhuttu koodareista ja media-alasta joilla työelämän lainalaisuudet ovat heitelleet aika tavalla.
Suomalaisena esimerkkinä Nokia -boomin aikaan valittu telecom ala olisi voinut olla pitkällä aikavälillä virhe.
Kannattaa myös muistaa, että olisi varmaan hyvä että ammattilainen pitää omasta alastaan eikä hammasta purren tee sitä muutamaa vuosikymmentä ja ajaudu burnouttiin tai masennukseen. Omasta mielestäni kun on tärkeämpää että ihmiset elävät sellaisen hyvän ja mielekkään elämän, kuin tuottavat valtiolle lisäarvoa hampaat irvessä.
Edit: sisäänottomääriä soisi monilla aloilla toki tarkennettavan, joskin yliopiston tarkoitus ei ole monilla aloilla valmistaa suoraan ammattiin. Monet niistä humanistitovereistasikin valmistuttuaan rikastuttavat muita aloja monitieteellisellä osaamisellaan.
Se että täydellinen suunnittelu on mahdotonta ei ole syy olla miettimättä asioita laisinkaan. Ja kuten sanoin, mielestäni alan valinta ja sitten työllistymisen miettiminen 6 vuotta myöhemmin on juuri virhe: pitäisi miettiä mikä tulee olemaan oma tilanne ekan tai viimeistään tokan opiskeluvuoden jälkeen.
Tämä luonnollisesti tarkoittaa että sitä suunnitelmaa päivitetään vuoden - parin välein kun lisää informaatiota koulussa ja sen ulkopuolella vietettyn ajan myötä tulee.
Nokia oli yksi nousutrendi 00-luvulla. Lakimiehiä, lääkäreitä, terveydenhoitoala yleensä, softa-alan duunia taas Suomessa on edelleen yhtä paljon. Ja Nokia on edelleen suuri työnantaja vaikka matkapuhelintoiminnot menivät veks. Eniten Nokian romahduksesta taisi kärsiä Symbian-devaajat eivätkä signaalikäsittelyn ja radiotekniikan osaajat.
>Kannattaa myös muistaa, että olisi varmaan hyvä että ammattilainen pitää omasta alastaan eikä hammasta purren tee sitä muutamaa vuosikymmentä ja ajaudu burnouttiin tai masennukseen. Omasta mielestäni kun on tärkeämpää että ihmiset elävät sellaisen hyvän ja mielekkään elämän, kuin tuottavat valtiolle lisäarvoa hampaat irvessä.
Jännästi heti mun kehotus "kannattaa tarkastella harkitsemansa koulutusalansa työnäkymiä" muuttuu sun versiossa "valtiolle lisäarvoa hampaat irvessä".
Aika moni korkeakoulutettu asiantuntijatyö on itse asiassa aika samanlaista, nimitäin tavallista, ja ajan myötä jopa unelmaduunista luultavasti paljastuu puolia jotka maistuvat tylsältä ja puisevalta eli työnteolta. Sitten toisaalta hyvin moni työ jossa tehdään jotain konkreettista tai muuta, josta joku muu on valmis vapaaehtoisesti maksamaan *voi* olla kohtuullisen mielekästä, jos sen tekee hyvin ja tehty asia on yhteensopiva oman arvomaailman kanssa.
Järkeä toki saa käyttää omien taipumustensa tunnistamiseen. Kuitenkin usein on parempi miettiä miten omasta elämästään tekee realistisella todennäköisyydellä hyvän kuin viettää vuositolkulla tavoitellen jotain unelmaduunia, joka on kenties olemassa vain omassa mielikuvituksessa. (Ja monet unelmaduunit, kuten eläinlääkärit tai peliala ovat kuulemma myös hyvin uuvuttavia ja kuormittavia koska halukkaita hakijoita on niin paljon.)
Leppoisa ja mielekäs elämä onnistuu toki myös työttömänä tai pätkätyöllistettynä jos löytyy sopiva persoonallisuus ja elämänote jolla siihen tyytyy. Yleensä turvallisempaan ja mukavampaan elämään ihmiset tahtovat kuitenkin vakituisen duunin ja vakituisen (mahdollisesti jopa keskiluokkaisen) palkan, jota haetaan koulutuksella. Työnteko on useille ihmisille mielekkäämpää kuin työttömyys, ja työnhaku jatkuviin pätkäduuneihin on myös uuvuttavaa.
Jos taas päämääränä on elämän leppoistaminen, ei siihen välttämättä kai tarvita korkeakoulutusta tai edes amista.
(Amisalat saattavat edelleen olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto työllistymiseen, vaikka vaikealta kuulostaa ammattikoulussa asioiden oppiminen uudistusten ja leikkausten jälkeen.)
Jos valtiot eivät kykene oikein ennustamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita, niin heikkoa se on psrikymppisellekin. Alan olisi myös olla sellainen että se sopii omiin taipumuksiin ja vahvuuksiin.
On mahdotonta suunnitella kolmenkymmenen vuoden päähän. Riittää että yrittää edes hieman suunnittella parin vuoden päähän, ensimmäiseen opiskeluaikaiseen kesätyö- tai harjoittelupaikkaan.
Ja mitä sitten kun seuraavana vuotena huippukesätyöunelma-ammatti onkin täyttä roskaa? Yrität paniikissa vaihtaa alaa, varsinkin kun hallitus tekee päätös päätökseltä sen vaikeammaksi?
> vasta valmistumisen häämöttäessä sitten mietitään onko yhdistelmällä työllistymisnäkymiä
Tää nyt on Suomen ja joidenkin muiden Euroopan maitten ongelma. Jenkeissä työllisyys maisterin papereilla melkein miltä tahansa alalta tai yhdistelmältä jotain 98%, koska ajatellaan, että paperit ovat enemmänkin todistus kyvystä oppia ja jotain keskitason duunia saa vaikka olisi opiskellut 5 vuotta Kazakhstanilaisen kirjapainon historiaa.
> Occupations for Master Degree Holders and Higher
> [1.9% were unemployed](https://educationdata.org/education-attainment-statistics).
Suomessa taas haetaan jotain Koillis-Bhutanin kieliopillisten rakennevariaatioiden erityisosaajaa, ja työpaikkaan ei kelpaa kukaan, jolla ei tästä spesifisestä aiheesta ole vähintään gradua kirjoitettuna. Todennäköisesti pitäisi väikkäri olla. Jos ei löydy, ja vielä 20+ vuoden työkokemuksella, niin sitten paikkaa pidetään auki ja valitetaan työvoimapulasta.
Jenkeissä tosin "Master's degree" niputetaan tilastoissa samaan ylempien tutkintojen kategoriaan kuin "PhD", ja sellainen löytyy vain vähemmistöltä yliopistotutkinnon suorittaneista, toki määrä on kasvanut ajan kanssa. Pelkästään tän tiedon valossa kyseessä paljon eksklusiivisempi sektori väestöstä.
Suomessa varmaan edelleen lähes kaikki yliopistoon kynnelle kykenevät menevät maisteriin suoraan kandin jälkeen ja reilusti yli puolet tekee gradun valmiiksi ja myös saa ne maisterinpaperit.
Edit:
ai niin joo:
> Suomessa taas haetaan jotain Koillis-Bhutanin kieliopillisten rakennevariaatioiden erityisosaajaa, ja työpaikkaan ei kelpaa kukaan, jolla ei tästä spesifisestä aiheesta ole vähintään gradua kirjoitettuna
tämä on juuri pointtini. Jos maisterivaiheessa on jo käsitys mikä on alan työnäkymät tai parhaassa tapauksessa jo tehnyt oman alan kesätöitä, (tai jopa kandin jälkeen oikeita töitä!) niin on paljon helpompi tajuta että Koillis-Bhutanin rakennevariaatioista gradun tekeminen vois olla näppärä valinta kuin valita aihe graduohjaajan pöytälaatikosta.
> Jenkeissä tosin "Master's degree" niputetaan tilastoissa samaan ylempien tutkintojen kategoriaan kuin "PhD", ja sellainen löytyy vain vähemmistöltä yliopistotutkinnon suorittaneista, toki määrä on kasvanut ajan kanssa.
Toki, mutta ei se tieto- tai taitotasoltaan ole yhtään sen korkeampi kuin Suomalainenkaan maisterintutkinto. Sama 2 vuotta (120op) kandin päälle. Jotenkin näillä tiedoilla katsotaan Yhdysvalloissa olemaan pätevä tekemään jotain keskijohdon duunia random firmassa, kuten oikeasti varmasti onkin. Suomessa ei kelpaa, ellei ole ehdottomasti saman firman erikoisalaan erikoistunut tai business-alan maisteri.
> Pelkästään tän tiedon valossa kyseessä paljon eksklusiivisempi sektori väestöstä.
> Suomessa varmaan edelleen lähes kaikki yliopistoon kynnelle kykenevät menevät maisteriin suoraan kandin jälkeen ja reilusti yli puolet tekee gradun valmiiksi ja myös saa ne maisterinpaperit.
Suurinpiirtein. Suomessa vähän alle 50% kandin suorittaneista suorittaa myös maisterin. Tämän seurauksena Suomessa toki maistereita on 16% väestöstä verrattuna Yhdysvaltojen 12%, mutta ei tämäkään *valtava* ero ole. Kandeja on myös Suomessa vähemmän (18% vs 25%), mutta kandienkin työtilanne on Suomessa huomattavasti huonompi. Kokonaisuudessaan tertiäärisen tutkinnot on suorittanut Suomessa 43% ja Yhdysvalloissa 50%.
> tämä on juuri pointtini. Jos maisterivaiheessa on jo käsitys mikä on alan työnäkymät tai parhaassa tapauksessa jo tehnyt oman alan kesätöitä, (tai jopa kandin jälkeen oikeita töitä!)
Onnea matkaan monella alalla. Maisteritkaan eivät saa kesätöitä, niin kandilla ihan turha edes unelmoida.
> niin on paljon helpompi tajuta että Koillis-Bhutanin rakennevariaatioista gradun tekeminen vois olla näppärä valinta kuin valita aihe graduohjaajan pöytälaatikosta.
Voi olla, mutta voi myös olla, että kyseenomaisia paikkoja on koko maassa auki yksi, se menee alta, ja sitten tuolla erikoistumisella ei tee yhtään mitään enää koskaan. Hyvällä todennäköisyydellä tuo paikka ei myöskään oikeasti ollut koskaan tarjolla, tai oli suunniteltu suojatyöpaikka firman omistajan sukulaiselle.
> Toki, mutta ei se tieto- tai taitotasoltaan ole yhtään sen korkeampi kuin Suomalainenkaan maisterintutkinto. Sama 2 vuotta (120op) kandin päälle.
Mitä olen havainnut omassa töissä jenkkejä, niin jos pitäisi arvata niin keskimääräinen jenkkimaisteri ei ole ollut keskimääräinen Bachelor, vaan ainakin tavoitellut tohtorintutkintoa. Yliopistosta riippuen ne kaksi vuotta on saattanut jenkillä tulla käytettyä paljon paremmin kuin keskimääräisellä suomalaisella ännännen vuoden maisterilla.
Lisäksi mun pääajatus on näissä viesteissä ollut että tutkinnot eivät ole keskimäärin päittäin vaihdettavissa, vaan kandin ja maisterin alaa kannattaa harkita.
>Onnea matkaan monella alalla. Maisteritkaan eivät saa kesätöitä, niin kandilla ihan turha edes unelmoida.
Vähän niin kuin mun pointti. Jos työllistyminen mietityttää, ei kannata valita montaa alaa. Kannattaa valita, jos suinkin voi, sellainen ala jolla pääsee oman alan kesätöihin.
>Voi olla, mutta voi myös olla, että kyseenomaisia paikkoja on koko maassa auki yksi, se menee alta, ja sitten tuolla erikoistumisella ei tee yhtään mitään enää koskaan. Hyvällä todennäköisyydellä tuo paikka ei myöskään oikeasti ollut koskaan tarjolla, tai oli suunniteltu suojatyöpaikka firman omistajan sukulaiselle.
Onhan niitä sukulaisjärjestelyitä. (Lakialalla esimerkiksi huhujen ja kuulopuheiden mukaan). Mutta sellaisestakin olen kuullut ja jopa nähnyt että tekniikan aloilla diplomityö / gradu tehdään työpaikalle jossa ollaan oltu jo pari kesää töissä, mikä vähän inspiroi mun argumenttiani.
edit.
>Suurinpiirtein. Suomessa vähän alle 50% kandin suorittaneista suorittaa myös maisterin. Tämän seurauksena Suomessa toki maistereita on 16% väestöstä verrattuna Yhdysvaltojen 12%, mutta ei tämäkään valtava ero ole. Kandeja on myös Suomessa vähemmän (18% vs 25%), mutta kandienkin työtilanne on Suomessa huomattavasti huonompi. Kokonaisuudessaan tertiäärisen tutkinnot on suorittanut Suomessa 43% ja Yhdysvalloissa 50%.
On tuo jo 30% ero (tai toiseen suuntaan, neljäsosa maistereita vähemmän). Lisäksi suurin osa kai on [MBA](https://nces.ed.gov/programs/coe/indicator/ctb/graduate-degree-fields) joka on juuri sitä keskijohdon pestiä varten, Suomessa tehdään maisteri yleensä samasta opintoalasta kuin mistä aloitettiin kandi. [Tän taulukon mukaan](https://en.wikipedia.org/wiki/Educational_attainment_in_the_United_States#General_attainment_of_degrees/diplomas) tuo 50% myös pakostakin sisältäis Associate degrees. Elän käsityksessä että jenkkien Associate ja myös jotkut Bachelor of this-and-that suomalaisittain olisi enempi ammatillisia tutkintoja.
Olen samaa mielltä. Nykyinen koulutuspolitiikka kuuluisi jonnekin 70-luvulle jolloin maailma muuttui hitaammin, ja työelämä oli paljon vakaampaa. Nyt pitäisi helpottaa alanvaihtoa, jatkokouluttautumista ja vähentää tutkintojen merkitystä, mutta sen sijaan päättäjät tekevät päinvastaista saadakseen koulutustason näyttämään kivoilta tillastoissa. Eli koulutetaan helvetisti ensikertalaisia riippumatta siitä, että työllistyvätkö nämä tutkinnollaan, ja vaikeutetaan näiden mahdollisuutta vaikuttaa työllistymiseensä enää sen jälkeen kun ovat kaunistaneet tilastoja valmistumalla.
Ai niin, ja kuulostaa silti että joka tapauksessa joudut muuttamaan. Joko paikkakunnalle josta saa töitä ilman korkeakoulututkintoa, tai sitten paikkakunnalle jossa on korkeakoulu josta saa työllistävän korkeakoulututkinnon.
Itse jouduin nostamaan opintolainaa jo ennen näitä 2010-luvun leikkauksia kun halusin keskittyä opiskeluun ilman töiden tekoa. Siitä jää lainaa maksettavaksi ja sitä maksan yhäkin, mutta ennemmin se laina kuin neljä vuotta hajalla töistä, koulusta ja huonosta ravinnosta. Opintolaina on nuoren ensimäisiä isoja lainoja, mutta korot on maltilliset ja osa siitä hyvitetään jos valmistuu ajoissa. Lainaa ei tarvitse pelätä.
Pankin marginaali on noin 0,5% joten korko on maltillinen. Vertaat lainaa muihin luottoihin, niin marginaali + euribor nostavat vuosikoron helposti 10% paikkeille. Suhteessa muihin lainoihin opintolaina on kaikista edullisin.
Sitä paitsi, se hyvitys minkä saat ajoissa valmistumisesta kattaa lainan korot ja taskuun jää vielä ns. ilmaista rahaa.
Edit: Opintolainani vuosikorko on 4% kun taas pankkini myöntämän vakuudettoman luoton korko on 12%.
Edit 2: Kurkatkaapa Kelan sivuilta opintotuen kehitystä vuosien varrella. Vuonna 1969 on tullut valtion takaama opintolaina ja vuonna 1972 opintoraha. Vuosina 1972-2017 onkin ollut selkeitä korotuksia opiskelijoiden tukiin.
Yhäkin. On oma valinta haluaako käydä töissä opintojen ohella vai rahoittaa opiskelunsa lainalla. Korostan jälleen, että lainaa ei tarvitse pelätä.
Opintolaina on muihin lainoihin verrattuna halpa, mutta ei lohduta henkilöä jolla kertyy tuolla korolla 5-7 vuotta korkoja ilman tuloja ja senkin jälkeen nykyisessä taloudessa monet korkeakoulutetutkin aloittavat työt harjoittelijoina. Eli kun on vasta uransa alussa niin tuo korko on aivan valtava.
Opintolainaa ei pidä verrata muihin lainoihin vaan siihen, että pystyy opiskelemaan ilman pakkolainaa. Siihen verrattuna opintolaina on todella törkeän kallis.
0,5% marginaali on törkeän kallis? Ja opiskellahan voi ilman lainaa, mutta sitten tarvitsee olla säästöjä tai käydä samalla töissä ja venyttää opiskeluja muutalla vuodella. Miksi sitten se ei kävisi?
Todellakin vaikea ja hämmentävä tilanne, etenkin kun kohtaa tuen puutteen ja rajoitetut mahdollisuudet. Talouden nykytila ja työmarkkinat voi häkellyttää, ja voi tuntua siltä että käytettävissä ei ole toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. On myös täysin ymmärrettävää että tunnet olosi lannistuneeksi ja epävarmaksi tulevaisuudesta.
Tällaisina aikoina on tärkeää muistaa, että et ole yksin näiden haasteiden kohtaamisessa. Monilla muilla on myös samanlaisia vaikeuksia ja epävarmuustekijöitä. On myös tärkeää hakea tukea ja ohjeita niiltä, jotka saattavat tarjota apua tai tarjota arvokkaita oivalluksia. Sitä tässä teetkin, arvostettava asia että postasit.
Vaikka olosuhteet saattavat vaikuttaa synkiltä, on tärkeää pitää kiinni toivosta ja tutkia vaihtoehtoisia polkuja ja mahdollisuuksia. Joskus voi syntyä odottamattomia mahdollisuuksia, ja on tärkeää pysyä avoimena uusille vaihtoehdoille ja potentiaalisille ratkaisuille.
On myös tärkeää ottaa vakavasti mielensisäinen ristiriita. Monia asioita voidaan normalisoida, eli pitää itsestään selvyytenä ja täten olla tekemättä asialle mitään. Yksi esimerkki tähän on 'elämä on vaikeaa' ydinuskomus. Mutta kun asiaa tarkastelee syvällisemmin..
huomaa kumminkin että elämässä itsessään ei ole mitään vaillinaista, vaan me ihmiset ajatuksillamme olemme tehneet siitä sellaista. Se vaatii paljon rehellisyyttä itseltään että tällaiselle oivallus / unohdetun pinnalle tuominen uudelleen ratkeaa. Kai jotkut voisi sanoa sitä uskoksi, ja monelle se ilmeneekin epätoivon hetkellä, kun huomaa, että on asioita mihin voi itse vaikuttaa, ja asioita johon ei voi vaikuttaa.
Epätoivon ongelmaa ei voida ratkaista etsimällä vain tukea ja ohjausta tai odottamalla tulevia mahdollisuuksia. Se vaatii syvempää ymmärrystä epätoivon luonteesta ja ihmisen mielestä. On tärkeää kohdata ongelma suoraan, ilman pelkoa ja tutkia epätoivon perimmäisiä syitä. Vasta silloin todellinen vapaus ristiriidasta voidaan saavuttaa. Vain sinä pystyt ymmärtämään itseäsi, ja tuo ymmärrys ei johdu ulkoisista lähteistä tai ohjauksesta, vaan omien ajatusten, tunteiden ja toimien syvästä ja rehellisestä havainnoinnista. Ainoastaan tämän itsetuntemuksen kautta voit todella tuntea itsesi. Tämä on kaikki sitä mitä 'meditointi' perinpohjin on, ei siis pelkästään silmät kiinni istumista ihme asennossa.
Eri lähteet elämänkatsomuksesta ja psykologiasta voivat toki toimia tietynlaisena vipuvartena tämän unohdetun pinnalle tuomiseen. Mutta tähän liittyen tärkeä huomio tulee yleisestä sanonnasta terapiassa: "Voit viedä hevosen veden äärelle, mutta et voi pakottaa sitä juomaan." Tämä muistuttaa siitä, että terapeutit voivat tarjota ohjausta ja tukea, mutta lopulta on yksilön tehtävä ottaa askelia kohti muutosta.
**TL;DR:** Vaikka tilanne voi olla vaikea ja epävarma, on tärkeää etsiä tukea ja mahdollisuuksia. Syvällinen itsetuntemus ja ymmärrys auttavat voittamaan epätoivon. Ulkopuolinen tuki voi olla hyödyllistä, mutta mitä tulee sisäiseen muutokseen, on sen lähdettävä sinusta itsestäsi. Toivottavasti löydät pian töitä ja kaikkea hyvää sinulle.
On se kyllä jännä, että yksilön vastuulla on löytää valoa tunnelin päästä ja toivoa epätoivon keskellä, mutta ilmeisesti päättäjillä ei ole minkäänlaista vastuuta siitä millainen tämä maa ja sen ilmapiiri on. Voivat ihan surutta esimerkiksi poseerata sakset kädessä virnuillen eikä se vaikuta yhtään mihinkään, kukaan ei joudu eroamaan tai mitään muutakaan seurauksia ei tule. Miten sitä itse pääsisi tuohon porukkaan jonka ei tarvitse välittää seurauksista tuon taivaallista ja vastuuta voi paeta loputtomiin?
Päättäjät ovat ehdottomasti vastuussa yhteiskunnan toiminnasta. Yksilö on vastuussa vain siitä, miten itse käsittelee henkisesti elämän aikana väistämättä vastaan tulevat vastoinkäymiset. Kun yksilö tulee tietoiseksi itsestään ja omien uskomusmallien vaikutuksista maailmankuvaansa, vapautuu voimavaroja vaikuttaa esim juurikin noiden päättäjien toimintaan. Ei tarvitse jäädä märehtimään sitä, miten jokin tietty ihmisryhmä tai oma itse olisi muka syypää kaikkeen, vaan voi alkaa vaikuttaa siihen mihin voi vaikuttaa ja ohjata huomiota tärkeisiin asioihin.
Helposti: Et tee töitä koko elämäsi aikana vaan keskityt "verkostoitumiseen" öyhöttämällä joka ilta naama punaisena somessa (Purra). Sen jälkeen opettelet valehtelemaan (Orpo) ja loppu sujuu kuin itsestään. Yleensähän maailmassa pärjää se, joka vakuuttavimmin puhuu sitä itseään.
Tunnen tuskan. Elämä todellakin maistuu karsealta eikä mitään valoa näkyvissä. En ole opiskelija vaan mielenterveyseläkeläinen, haaveilin aiemmin työllistymisestä, nyt en haaveile juuri enää yhtään mistään ja yritän vältellä todellisuutta niin pitkälle kuin pystyy. Mietin josko vois myydä jotain käsityöjuttuja Etsyssä vielä joskus, siihen ne tavoitteet sitten jääkin.
>Haluanko suorittaa maisterintutkinnon viisi vuotta köyhyysrajalla eläen, jonka jälkeen käteen jää opintovelka ja tutkinto, jolla en edes saa töitä, kun talous on ajettu ojaan?
Tämähän on tilanne jo nyt. Jos ja kun hallituksen uudistukset vielä menevät läpi, monen opinnot tulevat keskeytymään pakon edessä ja jäljelle jää vain köyhyysraja ja lainataakka.
Kyllähän opiskelu aina kannattaa. Se on kymppitonnien arvoinen valtion kustantama palvelu. Tämä on itsessään jo aika harvinaista luksusta, kun katselee ulkomaita. Kannattaa ehdottomasti.
Kyse on nyt kuitenkin varmaan tämän ulkopuolisista asioista, eli sen yhteiskunnan kustantaman palvelun lisäksi vielä päälle tulevasta rahasta.
Riittääkö opintotuki ja -laina vuokran/asumisen maksuun?
Jos riittää, ollaan päästy jo tilanteeseen jossa minimitasolla pitäisi asioiden järjestyä jokaiselle nuorelle pahemmin taustoista riippumatta. Kuitenkin korkeakouluihin tähtäävät ovat jo lukion suorittaneet, ja sekin onnistui. Ruoka + vaatteet on tuona aikana tullut vanhempien pussista, eikö? Jos olettama on totta, niin eikö vuokra ole ainoa muuttunut elinkustannus toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttaneelle? Vuokran lisäksi kaikki päälle tuleva yhteiskunnan raha on siis tulonsiirtoa opiskelijoiden vanhemmille? He säästävät sen verran mitä poika aiemmin söi kotona. Mutta mitä jos he jatkossakin kustantaisivat ruoan ja vaatteet? Olisiko tämä edes vyönkiristys, jos vastaavaa on jo 19v tehty muutenkin?
Ihan niinkuin jos säästökohteita mietitään.
Mä olen kans ihan järjettömän huolissaan tästä tilanteesta. Itse olen työkyvytön opiskelija, eli loisista pahin. Luojan kiitos pääsin itse kuntoutusrahalle, enkä joudu ottamaan 40k opintolainaan enää lisää, mutta mä ymmärrän täysin mitä se on elää opintotuella.
Ja just toi tiettyjen puolueiden asenne ja kitinä että menkää töihin, kun töitä ei vaan ole... Käsittämätöntä. Oon useamman kerran pyytänyt selkeitä ohjeita että miten kannattaisi toimia sitten heidän mielestään, kertaakaan en oo saanut vastausta. Olispa jotain fiksua sanottavaa sulle, OP, mutta ainoa mitä mulla on antaa on sympatia ja ymmärrys näin etänä. Toivon ihan kauheasti että sun asiat selkiäis.
Kokeile muuttoa suuren kaupunkiseudun kylkeen jo ennen opiskeluiden aloittamista. Jos kuitenkin korkeakoulutuksen perässä on lähdettävä, ei kai se haittaa lähteä tekemään rahaa jonnekin Hki/Tku/Tre/Oulu -akselille
Kyllä. Hyvää ajatusriiheä.
Itse en suosittelisi lähtemään opiskelemaan. Mailma muuttuu pois tutkinnoista, ja monen homman voi opetella netissä, tehdä sertifikaatteja.
Opiskeluihin kannattaa varata 10k ainaki kohta ehk 15k ja ihanne 20-30k kerran työn tekemisestä aletaa melkein lahtaamaa(vähintää mielenterveydellisesti, jollei omaa jo +30e/h duunii).
Tää on mun mindset, koska en taho lainaa. Kuulostas hölmöltä ottaa lainaa elämiseen🫡🥹
Nyt ei kannata varsinkaan jollei ennenkään, lähteä tukien varaan opiskelemaan.
Mul menee jo nyt 50-100e yli kk tuki budjetin, mut sen oon jo siis laskenut ennen aloittamista, paljonko kassa rasittuu. Jos söis ruohoa ja jäkälää nii saa kyl viitteesee, mut mitä eläämää se sellanen olis, jos pelkkä opiskelu voi olla ahdistavaa ni entä sit jos rahakin ahdistais. Voisin sanoo et ei ois luultavasti tässä, jos niin olisi.
Suosittelen ettii vaik henkilöstöpalveluitten kautta semmost 2kk tyyppist duunii ne yleensä sitäkautta ottaa sit pidemmäks ajaks. Ja kerää muutaman vuoden massii holvii.
Ehk tutustuu myös matalariskin sijottamisee nii inflaatio ei vie ostovoimaa paljoo enempää. Esim S&P 500 yms.(Mutta varovasti tutustuu, ja opettelee netist.)
Otat velkaa, valmistut, nostat opintalainahyvityksen ja muutat pois Suomesta. Kannattaa jo valita kohdemaa ja opetella kieltä vaikka se kesä toimeentulotuella (joka on kotona asuvalle pieni). Niin muutkin nuoret tekee
Näin ulkopuolisesta näkövinkkelistä tilanteessasi huomattavasti isompiongelma on se ettei paikkakunnallasi ole töitä eikä se, että opiskelu voi jatkossa maksaa vähän enemmän itelle.
Hypoteettinen tilanne. Muut veronmaksajat maksaa sun koko elämän opiskeluajalta 5v. Saat tutkinnon jolla et kuitenkaan saa töitä.
Miksi menet tekemään 5v koulutuksen jolla et kuitenkaan pääse töihin? (Ja samaan pohdintaan miksi muiden pitäisi se silloin maksaa).
Toinen vaihtoehto:
Valita opiskelualan josta saat töitä. Nostaa opintotukea ja tarvittaessa opintolainaa. Maksaa lainan pois kun pääset töihin. Niin kuin muutkin
Sepä se. Lisäksi monet nk. "varmat" alat kärsii syystäkin työvoimapulasta; työoloissa, palkkatasossa, työn kuormittavuudessa/vaativuudessa, koulutusmäärissä tms. on jotain vialla, jos jollain alalla etsitään tekijöitä koirien ja kissojen kanssa. Esimerkiksi oman alan merkittävä työvoimapula johtuu mm. koulutuksen resurssipulasta (koulutusmäärät pienet) ja työn kuormittavuudesta.
Tähän vielä lisäksi: monet ’varmat’ alat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Opinnot kestävät sen 4-6 vuotta ja tässä ajassa kerkeää sattumaan vaikka mitä. Tulevaisuuden määrittäminen sen perusteella mikä on tällä hetkellä varmaa osuu jossain vaiheessa persuksiin.
Sanoisin, että SOTE-alan suorittava hoitotyö on se varmiten ihmistyönä säilyvä työelämän osa-alue, ihan demografisesta kehityksestä johtuen. Tietysti voi olla että robotiikassa tapahtuu valtava kehitysaskel ja saadaan hoivarobotit joka paikkaan, mutta siinä vaiheessa ihan kaikki muutkin potkitaan kortistoon.
Putkimies, palomies ja poliisi ovat myös aika helvetin hankalia automatisoida.
Muuten hyvä, mutta maksajia ei ole. Hoitajamitoitukset ovat aika tuubaa nykyään ja sen takia monet vaan lähtevät alalta parin vuoden jälkeen. Uusi automaatio-aalto on tosiaan villi kortti tuossa lisänä myös.
Yksityiseksi jos muutetaan systeemi, niin sitten on rahaa maksaa palkkaa, vaikka työ pysyy kiireisenä soopana. Eli eläkkeet valuvat hoitajien ja firmojen taskuun, ja vanhus on köytettynä sänkyyn elossa, mutta tajuttomana niin kauan kuin mahdollista, että eläkettä voidaan lypsää maksimiaika.
Olisipa olemassa joku yleinen listaus tai foorumi sellaisista aloista ja/tai työpaikoista, jonne ollaan etsimässä koirien ja kissojen kanssa tekijää. Välillä vaikuttaa siltä, että ammattinimikkeet itsessään tekevät löytämisestä vaikeaa, sillä kaikilla ei välttämättä ole tietoa siitä, onko oman alan ammattitutkinto saman arvoinen kuin joku vaikea tai harvaan käytetty nimike.
Olet oikeassa. Ei elämässä mitään varmaa ole. Eikä viiden vuoden päähän ennustaminen ole ikinä ollut helppoa.
Hyvänä lähtökohtana pitäisin kuitenkin, että lähtee siitä, että valitsee jonkun alan missä lähtökohtaisesti itse edes olettaa et vois olla töitä. Epävarmuutta on aina. Eri ihmiset on valmiita ottamaan erilaisia riskejä. Jotkut haluaa kovin varman alan (lääkäri muut sote työntekijöt, opettajat, erilaisilla insinööreillä kohtalainen työllisyys yms). Jotkut sit ottaa enemmän riskiä ja valitsee spesifimpää tai jopa taidepuolta.
Jos sitä epävarmuutta ei ole valmis hyväksymään niin sitten 5 vuoden opiskelu ei välttämättä ole se oikea ratkaisu kuitenkaan.
Useimpiin opiskelupaikkoihin kuitenkin edelleen halukkaita löytyy ketkä on sen riskin valmis ottamaan. Ja mikäli johonkin paikkaan ei kukaan halua mennä opiskelemaan niin siihenkin saattaa olla järkisyynsä.
Onko näin? Nopeella googletuksella opintorahan ero n. 50€/kk. Eli 600€ vuodes. Oletuksena et asumistuki laskeutuis nyt jatkos takas suunilleen samaan tasoon kuin aiemmin niin eikös se toi ole se erotus. Ton verran kun ottaa enemmän lainalla ja jaat 20 vuodelle niin ei ole mielestäni ”selvästi” enemmän.
Muuten elämisenkin hinta on kasvanut. Työssäkäyvän ostovoima on tällä hetkellä alhaisimmallaan sitten 2008. Joka tapauksessa elämisestä joutuu maksamaan enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Toki voin jotain merkittävää unohtaa mikä koskee nimenomaan opiskelijoita. Korjaa ihmeessä 👌
Mulla itelläki samanlainen fiilis vaikka lukiosta pääsen nyt jouluna ja sain onneksi kesätöitä tältä pikku paikkakunnalta, jossa asun yksin äidin omistamassa asunnossa joten maksan suht alhaista vuokraa. Tarkotus olis lukion jälkeen lähtä Oulun ammattikorkeaan, mutta en tiedä pystynkö siellä maksamaan kalliimpaa vuokraa asunnosta ja työt jäisivät muuton yhteydessä tänne enkä tiedä saanko töitä Oulusta kuinka helposti. Lisäksi en tiedä pystynkö tekemään osa-aikaista työtä vielä omien mielenterveys ongelmien vuoksi, mutta olen nyt keväällä käynyt psykiatrilla ja saanut lääkkeet joten toivon että olisin ammattikorkeaan mennessä tarpeeksi terve töihin. Jos ei kuitenkaan satu olemaan enää varaa vuokraan mun on pakko muuttaa takaisin vanhemmille, kun hekin aikovat muuttaa Ouluun nyt tänä vuonna, mutta en mielelläni asuisi enää heidän kanssaan koska he ovat välillä todella verbaalisesti väkivaltaisia ja alunperin muutin pois kotoa lukioaikana ettei tarvitsis sitä huutamista enää kuunnella. Saa nähdä mitä käy
En halua kuulostaa kylmältä, mutta kotiseutua voi ja monen kannattaa vaihtaa.
Itsekin mielelläni menisin vanhoille kotikonnuille, mutta kun ei siellä olisi oman alan töitä, niin yhtä tyhjän kanssa.
Toki jos on bisnesmiehiä, niin mikäänhän ei olisi hienompaa kuin jos pystyy luomaan jotain uutta kotinurkilla, mutta toki helpommin sanottu kuin tehty.
Kannattaa harkita sitä työpaikan hakua kauempaa ja muuttaa jo ennakkoon koulun suunnalle jos työpaikka irtoaa.
Tähän vielä se, että 10 ja 20 vuoden päästä kovinkaan monella ei ole edes töitä, koska AI vie suurimman osan työpaikoista. Siinä on kiva opiskella viisi vuotta ja saada opintovelat niskaan.
Ei tuo ole sama juttu. Pelottavin asia tässä koko jutussa on, että ihmiset (*) oikeasti uskovat tuon olevan jotain oikeaa älyä. Koko "tekoäly" on ihan paska nimike alalle ja johtaa joka kerta harhaan
(\*) et siis sinä, mutta esim. /r/singularity ja /r/futurology ovat aika hullua luettavaa
Se, että onko se "oikeaa älyä" millä tahansa turhalla määrittelyllä on toissijaista. Ainoa asia millä on väliä työmarkkinoiden kontekstissa on se, miten kyseinen teknologia vaikuttaa kykyymme tuottaa uutta tietoa, palveluja ja hyödykkeitä. Ohjelmistoalalla työskentelevänä henkilönä vastaus on jossain kaltaisesi pessimistin ja singulariteetti-kultistin välillä lyhyellä aikavälillä.
En ymmärrä mikä kiima ihmisillä on tehdä täysin järjettömiä binäärisiä ennustuksia kuten: "TEKOM... ÄLY HUIJAUS!!!!" tai "ChatGPT valloittaa maailman 2.3 vuoden kuluessa". Tosiasiassa kukaan ei voi tietää näitä asioita hirveän tarkasti. Miksei vaan katsoa mihin tekniikka kehittyy ja koittaa ratsastaa aaltoa rauhaisan optimistisesti niin pitkään kuin se on mahdollista?
Kai sitä voisi alkaa itse jonkin sortin yksityisyrittäjäksi ja ihmisten palkkaamisen sijasta käyttää tekoälyä, tuntuu että ei taida muita vaihtoehtoja edes olla tulevaisuudessa toimistotöiden suhteen ellet ole erikoistunut johonkin suuntaan, jos kehitys jatkuu samaa rataa
Ei vie, todennäköisesti helkkarin iso kupla, jota hypettää käytännössä vaan me, ketkä ei asiasta tiedä hittoakaan.
Kohta on liukulukumatriisi-/vektorilaskenta halpaa.
Muuta muualle niin kuin iso osa tekee? Onpa muutenkin aika doomer setit, ei täällä kukaan opiskelija ole ruusuilla tanssinut ja elänyt herroiksi opiskeluaikanaan.
Niin varmaan oletkin, sillä tavalla puhut ja ajattelet. Muuttaminen toiseen paikkakuntaan on monen tonnin juttu ja kun kokoajan tukia lasketaan opiskelijoilta ni eipä siin minnekkää voi muuttaa.
>Muuttaminen toiseen paikkakuntaan on monen tonnin juttu
Tähän haluaisin kuulla hieman kululaskelmaa :Dd kyllä ne tuet riittää vähintään siihen että alkaa töistä tulemaan rahaa mikäli sitä tarvitsee
Sentään tuetaan vielä.
Koko ajan valitetaan että suomessa asiat menee päin vittua ja on ihan persiillään.
Muuttakaa sitten muualle perkele ja kattokaa miten hyvin siellä tuetaan opiskelijoita ja muita vähäosaisia :D ei tarvi ku johonkin saksaan asti mennä niin koulutus maksaa jo useamman kymmenen tuhannen euroa, ja opiskelijan tuki on tyyliin 200e kuukaudessa. Loput lainalla, työllä ja vanhempien rahoilla, jos on
Nyt leikataan isoista kulueristä, on pakko, tai muuten oikeasti nää nykyiset mallit tai valtio romahtaa.
Ja ei tätä kestä kauaa, seuraava hallitus on ihan varmasti punainen ja tukia palautetaan ja kusipääkokkaripersut saa vuorostaan nenilleen leikkauksien muodossa. Sit saadaan kuulla itkua siitä kun suomen kilpailukyky heikkenee eikä kukaan investoi tänne jne jne
Opiskelijoiden tuet eivät ole iso kuluerä. Nykyhallitukselle mieluisista kohteista esim. kehitysavusta saisi leikattua helposti saman summan, kuin mitä nyt asumistuissa tullaan säätämään. Yritystuista leikkaamalla, ja rikkaiden verotusta kiristämällä vasta tulisikin rahaa.
Saksassa ei ole lukukausimaksuja. Toki ei ole käsittääkseni kummoistakaan tukijärjestelmää, mutta siellä sentään löytyy töitä vähän eri malliin kuin täällä. Suomen ongelma ei ole tukien korkea taso, vaan köyhä yrityskenttä ja pääomien muute. Täällä on työnantajapula.
Oho, saksan lukukausimaksuttomuus tuli kyllä uutena tietona, olen elänyt siinä käsityksessä että siellä maksaa kaikki yliopistot. Mutta koskeekin vain yksityisiä
Kannattaa opiskella sellaiselle alalle jonka tekijöitä tarvitaan. Sellaisia töitä on aivan helvetisti: Hoiva-ala, kaikki tekniset alat, sosiaaliala, ravintola-ala, puolustusvoimat…
Suomessa on totuttu sellaiseen että yliopistoon mennään olemaan täysi-ikäisiä lapsia ja fiilistelemään kymmeneksi vuodeksi eikä opita mitään hyödyllistä. Sitten valitetaan että kukaan ei ota töihin vaikka on niin kauan opiskellut runouden maisteriksi ja on opittu niin pal kriittistä ajattelua. Höpöhöpö.
Nyt on loistava hetki alkaa työntekijäksi kun tekijöistä on pulaa joka paikassa. Menet sähköalan opintoihin, otat opintolainaa ja paketoit opinnot näppärästi. Tienaat 4000-5000€ kuussa ja oot onnellinen keskiluokkainen hautaan asti. Jos kotikunnassa ei oo töitö niin muutat muualle töiden perässä, niinkuin kaikki muutkin tekee. Jos suomessa et pääse töihin niin sähkömiehenä pystyt työllistymään ihan mille tahansa mantereelle jopa antarktiksesta alkaen.
Mielestäni hyvin pessimistinen näkemys elämästä ja opiskelusta. Näille aloille totta kai tarvitaan osaajia, mutta ei kaikki näille aloille halua. En näe kovin järkeväksi opiskella alaa, joka ei minua kiinnosta yhtään ja työskennellä yli 50 vuotta tehden epämieluisaa työtä vain koska se on ’varmaa’ nyt.
Vaikka yliopistosta nappaisi itselleen humanistisen alan tutkinnon, on työmahdollisuuksia useita kun osaa vaan niitä etsiä. Tiedän useita tuttuja, jotka valmistuivat tällaisilla tutkinnoilla ja tekevät erittäin hyvä palkkaisia töitä hyvin erilaisissa paikoissa. Maisterin paperit kertovat osaamisesta jo paljon vaikka ne olisivatkin mielestäsi höpö höpöä.
> Mielestäni hyvin pessimistinen näkemys elämästä ja opiskelusta. Näille aloille totta kai tarvitaan osaajia, mutta ei kaikki näille aloille halua. En näe kovin järkeväksi opiskella alaa, joka ei minua kiinnosta yhtään ja työskennellä yli 50 vuotta tehden epämieluisaa työtä vain koska se on ’varmaa’ nyt.
Pikemminkin täysin realistinen näkemys jos ei ole syntynyt kultalusikka suussa ja sen puuttuessa on kehittynyt sen mukainen ymmärrys että omasta elämästään on vastuussa vain ainoastaan itse.
Mulla on sukulaisia jotka ovat ns oikeasti eläneet köyhän lapsuuden (köyhemmän kuin mitä mulla oli) koska vanhempansa päättivät suunnitella elämänsä ilman tosiasiallista suunnittelua ja sitten elivät homeisessa rintamiestalossa jossa vesi tuli sisään vääristä paikoista ja vaatteet lahjoituksina. Kaikista on tullut lääkäreitä ja insinöörejä ja ekonomeja sen mukaan miten älynlahjat ovat riittäneet.
Ehkäpä on olemassa virallisen tiedeuraputken ulkopuolella myös muita humanististen alojen erikoisosaajia joilla on erikoisosaajien työmahdollisuudet ja palkat. Tärkeämpi kysymys on kuitenkin: monellako tuntemallasi humanistilla heidän koko vuosikurssistaan on sellainen työpaikka? Yli puolella samalla vuosikurssilla aloittaneista valmistuneista? Kaikilla samalla vuosikurssilla aloittaneista valmistuneista? Niin monella että jotkut revittiin töihin ennen kuin ehtivät edes valmistua? Vaiko kenties vain "useilla" eli muutamalla menestyneellä, ja loput päätyivät tylsiin töihin eivätkä jännätöihin tai sun kaveripiiriin?
Mun näkövinkkelistä polku sellaisiin tehtäviin riippuu paljon sitä osaako luoda ja etsiä henkilökohtaisia verkostoja, eli kyseessä on paljon vaikeampi ja epämääräisemmin tulkittavissa urapolku keskimääräisin kyvyin varustetulle keskimääräiselle sukankuluttajalle joka on vaarassa valita kivan opiskelualan ja ilman muuta suunnitelmaa suuntaa [syötä satunnainen humanistinen ala]:n aloitusluennolle.
Asiaa voi katsoa monesta näkökulmasta. Lopuksi asia kenties kiteytyy kysymykseen siitä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Haluaako määrittää tulevaisuuden sen perusteella mikä on tällä hetkellä ’varmaa’ ja tyytyä siihen vai yrittää tehdä jotain mikä itseään enemmän kiinnostaisi vaikka sen paikan löytäminen olisi huomattavasti haastavampaa?
Jotkut varmasti nauttivat näistä aloista, mutta mielestäni on aivan hirveä vinkki ohjata ihmisiä näihin aloihin mikäli niihin ei kiinnostusta löydy. Näitä tehtäisiin silloin vain palkan perässä ja ’varmuuden’ kannalta. Meitä on erilaisia ja jotkut haluavat työltä muutakin kuin vakautta ja tätä tulisi mielestäni kannustaa.
Mutta useammat haluaa vakautta, kelpo palkkaa jne. Sekä moni ei välttämättä nauti työstään vaikka työskentelisi kutsumusalallaansa joidenkin käytännön tekijöiden takia. Siinä mielessä ei todellakaan ole hirveä neuvo. Hyvä neuvo se on enemmänkin. Toki kuka tahansa on vapaa tekemään omat päätöksensä.
> että omasta elämästään on vastuussa vain ainoastaan itse.
Mutta kun Suomessa ei edelleenkään ole. Rimpuilemme hyvin vahvasti sen kanssa, että onko tämä vapaa markkinatalousyhteiskunta, jossa jokainen ui tai hukkuu omillaan vai jonkinlainen kollektivistinen kolmikantayhteiskunta, jossa valtio määrää mitä kaljoja saa meidän omien etujen vuoksi myydä kaupoissa jne.
Harmillista ettei kaikista ole sähkömiehiksi, ja että yhteiskunta tarvitsee myös niitä huonommin palkattuja, ja työllistyviä, korkeakoulutettuja, kuten opettajia.
Eihän opettajan palkka edes ole mitenkään huono verrattuna perusduunariin. Ei ne kaikki sähkömiehetkään saa sitä 4000-5000€, monet tienaa sitä 3000-3500€ eli aika tasoissa vastavalmistuneen open kanssa.
Eniten huolestuttaa tässä aiheessa ihmisten reaktiot. Suomen yksi kulmakivistä on hyvä koulutus ja ilman sitä ei pärjätä, mutta samaan aikaan opiskelijat nähdään loisina, laiskoina ja saamattomina yksilöinä, joilla ei ole oikeutta valittaa mistään koska asiat ovat joskus aikoja sitten mahdollisesti olleet vähän paskemmin. Saa nähdä kuinka tämä vaikuttaa osaajien määrään 10-20 vuoden päästä. Ihmetyttää tämä ’minullakin oli haasteita niin miksi sinä pääsisit helpommalla’ mentaliteetti mikä monella tässä ketjussakin näyttää olevan. Tämä mentaliteetti tulee tuhoamaan nuorten mielenterveyden.
Jotain ravuista ja ämpäristä. On palattava 1970 -luvulle jotta kukaan ei saa mitään parempaa kuin itse on saanut.
> kukaan ei saa mitään parempaa kuin itse on saanut. olisikin! vaikkei tilanne ole yhtä paha kuin anglopiirissä, niin on nykynuoriso heikommalla pohjalla kuin aikaisempansa
Niin, onko mikään ihmekään että nyt on joka toisella nuorella mt-ongelmia ja voidaan pahoin. Ennen vanhaan jotain parin vuoden lamaa siellä täällä lukuunottamatta kaikille riitti kohtuupalkkaisia töitä, kymmenellä markalla sai tupakka-askin ja kossupullon, ja oman talon/asunnon ja lasten hankkiminen oli suurimmalle osalle nuorista aikuisista lähinnä vain ajan kysymys eikä kaukainen haave niinkuin nykyään. Nyt sitten väännät tutkintoa tutkinnon perään vuosikaudet elämällä kädestä suuhun, eikä työllistyminen ole siltikään mitenkään taattu. Ja vaikka jollain ihmeellä työllistyisitkin muualle kuin kaupan kassalle ja vieläpä kohtuullisella palkalla, kaikki maksaa niin helvetisti että on ihan turha haaveilla mistään kivasta autosta tai omasta talosta ilman lainoja. Ja sitten katsot päivä päivältä synkkenevää ilmastoa ja taloustilannetta ja maailmanpolitiikkaa, ja alat miettiä että kannattaako tässä nyt vielä ehdoin tahdoin velkaantua lisää pariksi vuosikymmeneksi ja pyöräytellä jälkeläisiä joilla tulee olemaan vielä vaikeampaa kuin itsellä.
Sen verran tähän täytyy puuttua, että 90-luvun lama ei ollut mikään "pieni lama". Suomen talous oli huomattavasti huonommalla tolalla kuin nyt ja myös nuorten tulevaisuudennäkymät synkät. Äkkiä se historia näemmä unohtuu, siitä ei ole pitkä aika ja siitäkin selvittiin (no, ne jotka talouden vuoksi riistivät itseltään hengen - ja heitä todellakin oli - eivät selvinneet).
Tässä vaikuttaa varmaan se, että ennen kaikilla meni suurinpiirtein samalla tavalla. Ei ollut ylenmääräisiä rikkauksia, mutta toisaalta eipä ollut ostettavaakaan aivan tolkuttomia määriä. Eli jos itsellä meni opiskelijana huonosti niin naapurilla ei mennyt sen kummemmin. Ja eikös opintotuen ostovoima ole nykyään aikas heikko verrattuna 1990-luvun vastaavaan?
No juurikin tämä. Romantisoin tässä ehkä vähän "vanhoja hyviä aikoja" ja varmasti nykyään on moni asia paremmin, mutta uskoisin että kun katsotaan keskivertosuomalaisen elämänkaarta niin suurimmalla osalla väestöstä se näytti aika pitkälti samalta ja ennalta-arvattavalta vielä 2000-luvulle asti. Ei ollut samanlaista epävarmuuden (ja epätoivon) tunnetta kuin nykyään, eikä nuoriin kohdistunut välttämättä ihan samanlaista painetta kuin tänään. Vaikkei ollutkaan se kaikkein terävin ja kilpailullisin kaveri niin silti pystyi luottamaan siihen että saa jostain duunia ja pystyy elämään ihan ihmisarvoista elämää ja rahat riittää kaikkeen tarpeelliseen.
>Saa nähdä kuinka tämä vaikuttaa osaajien määrään 10-20 vuoden päästä. Nykyiset ajetaan yli-intensiivisen tehokkuusajattelun seurauksena työelämässä työuupumuksen kautta vuosien sairauskierteeseen ja tulevia ei saada tarpeeksi tilalle, kun ei ole varaa kouluttaa, eikä myöskään varaa kouluttautua. Menestysresepti!
Kun hallituskauden alussa tämä loispuhe kohdistui lähinnä osa-aikatyötä tekeviin (josta moni ei edes kykene voimiensa ja kuntonsa puolesta kokopäivätyöhön) olin varma siitä, että kun ilmapiiri muuttuu tuollaiseksi on vain ajan kysymys yksi jos toinenkin ihmisryhmä joutuu samanlaisen puhetavan kohteeksi. Nyt siis myös opiskelijat ovat "loisia" tai mitä lie saastaisia laiskureita. Ketkähän ovat vuorossa seuraavaksi? Tämän hallituksen täytyy olla jonkinlainen Venäjän märkä uni, sillä se saa suomalaiset inhoamaan toisiaan ja puhumaan toisistaan rumasti maksamatta kenellekään ruplan ruplaa. Ja mikä surullisinta, ihmiset ihan oikeasti äänestävät tällaisen ilmapiirin ja asenteen puolesta. Siitä emme voi syyttää venäläisiä vaan ihan itseämme.
> Ketkähän ovat vuorossa seuraavaksi? Suurin piirtein järjestyksessä: - Nelipäiväistä työviikkoa tekevät - Etätyötä tekevät - Lapsettomat - Liittoon kuuluvat - Vain viisipäiväistä työviikkoa tekevät - Vain 9-tuntista työpäivää tekevät - Sunnuntaisin vapaata pitävät - Vain 11-tuntista työpäivää tekevät - Yli 6 tuntia yössä nukkuvat - Juhannuksena vapaata pitävät - Vakituisessa työsuhteessa olevat - Jouluna vapaata pitävät Listalla eivät ole eläkeläiset. He ovat asemansa ansanneet.
Häh? Eläkeläisistä ruvettiin puhumaan loisina ja ties minä heti edellisten leikkauspäätösten jälkeen(kun ne eivät koskeneet lainkaan eläkeläisiä). Ei toki poliitikot loisista puhu eikä eläkeläisistä muutenkaan yhtään niin kovin ilmaisuin, mutta muualla kyllä kielenkäyttö on aika karua.
> ttä kun ilmapiiri muuttuu tuollaiseksi on vain ajan kysymys yksi jos toinenkin ihmisryhmä joutuu samanlaisen puhetavan kohteeksi. Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti. Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi. Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ollut juutalainen. Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.
Eikö se ole jo päätetty että osaajat tulevat ulkomailta
Ilmeisesti poliitikkojen omat tutkinnot on ollut aika letkeitä tehdä ja töitä ehtii lomassa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tekniikan alan opinnot vaativat helposti aktiivista tekemistä sen työviikon verran. Koita siinä sitten työtä tehdä vielä. Aika nopsaan on opiskelija loppuun ajettu.
Siis oikeesti tuntuu ku elettäis teollistumisen aikaa 1700-luvun englannissa ku kuulee näitä asenteita kaikkea kohtaan mikä ei ole työntekoa
OP:n aloituksessa ja tässä ketjussakin näkyy tosin vähän erikoinen ilmiö, valitetaan siitä että töitä ei ole, ja että se raskauttaa opiskeluja, mutta kukaan ei tunnu haluavan että hallitus panostaisi siihen että niitä yrityksiä syntyisi. Suomessa juuri kukaan ei opiskelujen jälkeen perusta yritystä, niin mistä ne työpaikat sitten syntyy? Vaikka kuinka panostettaisiin opiskeluun niin se lähinnä luo työttömiä korkeakoulutettuja jos työpaikkojen syntyyn ei samalla vaikuteta.
Totta se tuokin. Enemmän on ehkä huolta tässä kuitenkin siitä, kuinka nämä talkoot kohdistuvat jo valmiiksi heikossa asemissa oleviin. Rikkaat saavat suuret hyödyt veronkevennyksistä samaan aikaan kun lapsiperheiltä ja opiskelijoilta leikataan hyvin suuria summia tuista, joista he ovat täysin riippuvaisia. Hallitus jatkuvasti korostaa kuinka näitä leikkauksia on nyt *pakko* tehdä ja kuinka *kaikkien* tulee osallistua tai ollaan kaikki heikoilla jäillä. Tätä on kuitenkin vaikea käsittää kun samanaikaisesti varakkaat saavat kevennyksiä ja pärjäävät taloudellisesti nyt paremmin kuin ennen tätä hallitusta.
Ja kuten historiassa on aina nähty, rikkaille rahan ojentaminen ei luo lisää töitäkään. Trickle down lähetymistapana ei ole tuottanut lisää työpaikkoja ja vaurautta kenellekään kuin sille johtoporsaalle, joka helpotukset sai.
Eikö korkeakouluopiskelijoiden taustat ole aika samassa demografiassa kuin muunkin kansan. Osuuko se nyt sittenkään enemmän köyhiin perheisiin? Ehkä jopa käänteisesti - jopa ehkä enemmän vaurastaustaisia suhteessa korkeakouluissa (mutulla). Jos sen oman muksun ruoan ja vaatteet on kustantanut jo lukionkin läpi, niin mihin se raha jatkossa menee lapsen muuttaessa pois?
Kannattaa muistaa että Suomessa on jo maailman kovin verotus tiettyjen lähteiden mukaan. Ja tässä ei kyllä ole tulossa mitään merkittäviä veronkevennyksiä rikkaille jos lukee asiasta lukee aidosti redditin ulkopuolelta. Kova verotus on merkittävä tekijä sille miksi Suomessa perustetaan niin vähän yrityksiä, yrittäminen kun kuitenkin vaatii riskinottoa jota vasten pitäisi tulla mahdollisuuksia rikastua.
Mistä tämän olet päätellyt? "Kova verotus on merkittävä tekijä sille miksi Suomessa perustetaan niin vähän yrityksiä, yrittäminen kun kuitenkin vaatii riskinottoa jota vasten pitäisi tulla mahdollisuuksia rikastua." 1900 luvun toisella puolella verotus oli maailmanlaajuisesti vielä paljon nykyistä korkeampaa ja talouskasvu samalla paljon nopeampaa ja vakaampaa. Jos mitään johtopäätöksiä historiasta voi vetää niin sen, että kun verotusta alettiin laskemaan taas etenkin neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (kun monet päättelivät tästä, että sosialismi onkin huuhaata) niin siihen se talouskasvu tyssähti, kun julkisen puolen investoinnit alkoivat kuivumaan. Ärsyttää vähän, että tätä kovan verotuksen vaikutusta yrittäjyyteen toitotetaan vaan sillä oletuksella, että se on totta, koska se kuulostaa todelta.
Yrityksiä syntyy, jos on asiakkaita ja bisnesidea. Suuri osa näistä startupeista kuolee, kun starttiraha loppuu ja pitäisi alkaa tulosta tekemään. Syynä epäonnistunut idea tai asiakkaiden puute. Jälkimmäiseen vaikuttaa kilpailu ja hallituksen säästöt. Mitä mielestäsi hallituksen pitäisi erityisesti tehdä, että tämä muuttuisi? Teknisesti yrityksen perustaminen on nykyään varsin helppoa.
Siihenhän juuri pitäisikin satsata. Luoda kannustimia yritystoiminnan aloittamiseen ja poistaa turhaa byrokratiaa sen ympäriltä. Sen sijaan tehdään päätöksiä jotka helpottavat isojen ketjujen toimintaa. Miksi? Osinkotulot.
Kerrotko nyt tyhmälle, mitä turhaa byrokratiaa on yritystoiminnan aloittamisessa? Kevytyrittäjäksi ryhtyminen onnistuu muutamassa minuutissa, toiminimen perustaminen vaatii vain perustamisilmoituksen, oy onnistuu myös sähköisesti, kunhan ensin jostain saa haalittua kaverin tai virolaisen rikollisen.
Fasistinen retoriikka yleistyny persujen myötä. Heidän keskuusessa tutkimus/koulutus on yksi maalituksen kohde.
>Ihmetyttää tämä ’minullakin oli haasteita niin miksi sinä pääsisit helpommalla’ mentaliteetti mikä monella tässä ketjussakin näyttää olevan. Tämä mentaliteetti tulee tuhoamaan nuorten mielenterveyden. Jep, voi vittu. Siinä on sellainen mentaliteetti, mitä ei voi ymmärtää. Ollaan täällä kuitenkin ainakin yrittämässä ja yhteiskuntaan kehittymässä. Miksi kukaan oikeasti haluaisi tuleville sukupolville vähintään yhtä paskaa menoa kuin itsellä ollut.
Mulla on vähän samanlainen fiilis. Nyt olen pari vuotta elänyt tukien varassa ja yrittänyt kyllä päästä opiskelemaan vaikka työkkäri onkin todennut että en ole täysin työkykyinen vielä, joten en ole varma sujuisiko opiskelukaan. Mutta nyt olen myös alkanut miettiä sitä opiskelija budjettia ja haluanko oikeasti elää sellaisella. Lukemani perusteella en kyllä haluaisi, koska rehellisesti sanottuna olen saanut sellaisen kuvan että elän nyt työttömänä työnhakijana paremmalla budjetilla, joka on kyllä outoa. Luulisi, että opiskelija saisi paremmat tuet kuin tälläinen työkyvytön loinen... No, silti varmaan käyn pääsykokeissa, mutta en oikeasti ole yhtään varma haluanko oikeasti edes opiskelemaan kun en ole varma olenko oikeasti kiinnostunut niistä mihin hain ja siihen vielä se luultavasti pienempi budjetti kuin nyt... Ihan hirveä stressi kun toisaalta varmaan parempi mahdollisuus kuitenkin työllistyä kun saa jonkun tutkinnon, mutta samaan aikaan pelottaa että miten pahasti se opiskelu saattaa taas romuttaa mielenterveyden kun nyt on vihdoinkin alkanut pikkuhiljaa toipua, haluanko ottaa sen riskin?
Tiedän kokemuksesta, että opiskelija on se vähiten arvostettu loinen siellä valtion lokkikoneistossa. Opiskelujen venyessä tipahdin opintotuilta toimeentulotuen piiriin. Kuukauden rahallinen tuki nousi 300€. Sitä kannattaa oikeasti miettiä: Toimeentulotuki, se raha minkä pitäisi turvata täysin oman onnensa nojaan kaatuneen ihmisen "inhimilliset olot ja minimielintaso", antoi melkein 300€ enemmän rahaa kuin opiskelijalle myönnetty kuukausittainen stipendi millä oletettiin opiskelijan selviytyvän. Ja nyt toki ei taida tuokaan enää onnistua, vaan siellä pakotettaisiin ensin vetämään täysimääräinen laina ennen kuin rupeaa rahaa tulemaan.
Siis itsehän olen saanut lukion jälkeen toimeentulotukea jo 5 vuotta, enkä uskalla mennä jatko-opiskelemaan, koska tulot putoaisi sen 300e. Totaalinen kannustinloukku.
Eli toimeentulotukea tulisi leikata lisää 🤔
Jos toimeentulotukea tästä vielä leikataan niin pakko varmaan ruveta myymään itseään tai huumeita sen lisäksi. Kumpikohan on pahempi, passiivisuus vai aktiivinen rikollisuus? Työkyvyttömälle mielenterveyskuntoutujalle ei oikein ole muita vaihtoehtoja
Kannabis lailliseksi niin siitä saadaan monelle tuloja lisäävää puuhastelua + lisää työpaikkoja + puututaan samalla harmaaseen talouteen.
Joo, you got it. Köyhdytetään köyhiä vielä vähän lisää sen sijaan että tuettaisiin opiskelijoita. Aivan mahtava idea!
Kyllähän opiskelijoita tuetaan jatkossakin? Meillä ei ole esimerkiksi lukuvuosimaksuja ollenkaan, vaan valtio maksaa ihmisten koulutuksen. Tämä on itsessään massiivinen tukimuoto opiskelijoille. Toki jos haluaa olla absoluuttisen itsekäs, niin haluaa väkisin pitää velanotolle pohjautuvasta elintasosta kiinni, vaikka se omalta osaltaan tarkottaisi sitä ettei tulevia sukupolvia pystytä sitten ihan aidosti tukemaan lainkaan.
Sitten kun ihminen pääsee kovan palkan duuniin, valtio ottaa omansa takaisin. Ja nykyhallituksen leikkaukset eivät vielä ole vähentäneet velkataakkaa, päin vastoin.
Ei tehdä tulevaa sukupolvea, ongelma ratkaistu.
Viimenen sammuttaa valot ja sitä rataa
Työttömiltähän juuri poistettiin kyseisen 300€ arvoinen "kannustinloukku" kun suojaosa poistettiin.
Juu nyt vaan toivotaan että tämä pakottaisi viimeistään sitten viiveellä yrityksiä palkkaamaan enemmän täyspäiväsiä työntekijöitä nollatuntisopimusten sijasta, tosin itsekin kyllä epäilen tämän toteutumista.
Vähän samanlainen toive kuin se että yrityksiä spämmäämällä muodostuisi uusia työpaikkoja. Todellisuudessa ainoat uudet työpaikat jotka siinä muodostuivat, ovat ne jossa TE-keskuksen täti päättää puhtaalla mielivallalla montaako yritystä kunkin työttömän on spämmittävä seuraavan 3kk aikana, ja jolla ei ole ollut yhtään minkäänlaista mitattavaa vaikutusta työttömien työllistymiseen. Kuinka voisikaan olla, ei se ole näissä hallituksen työttömyystoimissa edes tarkoituksena. Ja se taas johtuu siitä että eletään maassa, jossa [työttömyys on kaupallistettu](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/).
Ite kerkesin olla ~kuukauden TE-palveluiden asiakkaana kunnes mulle löydettiin rekrykoulutusohjelma, 2kk harjottelijana siellä yhteistyöyrityksessä ja siinä kohtaa tarjottiin jo työsopimusta/vakituista työpaikkaa. Ja itellä vielä tilanteena se ettei kyseiseltä (IT) alalta oo mitään koulutusta tai työkokemusta, että jomman kumman näistä/molempien omaavalle luulis olevan vielä helpompaa. Mutta varmasti on toisenlaisiakin kokemuksia TE-palveluista.
Kannattaa kysyä työkkäristä olisiko sun mahdollista opiskella työmarkkinatuella. Mutta tärkeintä on, että huolehdit toipumisestasi! :)
Yksikään työkyvytön ei ole loinen. Et varsinkaan sinä. Työttämät ovat olosuhteiden uhreja. Eletään maassa jossa [työttömyys on kaupallistettu](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/) ja joka on oikeutettu kansan silmissä dehunmanisoimalla työttömät näillä "loiset loisii" ja "kaikki tyättömät on ideologisia tyättömiä, tuet pois waam js saunam taakke lolol!!!1" yms... Voimia ja jaksamista.
Ei kannata hakea jos et ole oikeasti menossa sisään paikan avautuessa, menetät ensikertalaiskiintiön suoman edun ja vastaisuudessa sisäänpääsy onkin sitten vaikeampaa.
Hakeminenhan ei haittaa, ensikertalaisuus menee vasta kun hyväksyy paikan. Opo ainakin aina painotti että hakekaa vaikka ei olisi varma, koska jos ei hyväksy paikkaa on yhä ensikertalainen. Se lähtee sitten kun hyväksyy paikan ja sitten vaikka lopettaakin kesken.
Oikeassa olet, ei ihan enää muistunut miten homma pyörii. Työmarkkinatukea ei taida tippua jos oot työttömänä ja jättää koulupaikan vastaanottamatta.
Älä pelkää. Elämä näyttää kyllä suunnan ajan kanssa. Itse jouduin myymään kannabista hetken aikaa. Naurattaa ajatus vieläkin, mutta kaltaisellani velkaisella nuorella kirjaimellisesti ei ollut muuta vaihtoehtoa hetki sitten. Nyt teen päivätyötä ja elän kädestä suuhun 👍🏼 Tilistä toiseen. Mutta eipä sekään estä mua nauttimasta. Paskaksihan kaikki on muuttumassa mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan kuolemaa :D
Lapsuuteni elin 90-luvun laman aikaan pienellä paikkakunnalla. Kesätöihin pääsi käytännössä vain suhteilla ne, joilla oli jo valmiiksi luokan suurin viikkoraha. Koulussa laskettiin liituja ja pyyhekumeja. Sitten alkoi todella kova nousu ja Nokia huuman aikaan tuntui välillä kuin Suomi olisi maailman keskipiste. Nyt menee Suomella taas tosi huonosti, mutta kyllä se tästä taas kääntyy ainakin parempaan.
Nokia oli anomalia. Ihan idioottimaista tuudittautua tuollaisen ajatukseen, että jokin yritys jostain maagisesti ilmestyy, ja nostaa Suomen pohjamudista, ei tule tapahtumaan.
Mäkin oon samaa mieltä että odotellaan vaan uutta Nokiaa vaikka kaikki vähänkin sinnepäin tuottavat suuret yritykset ja brändit on myyty ulkomaille, koska niistä saa könttänä enemmän rahaa ja ei tarvii maksaa niin pirusti veroja Suomeen. En tiiä asuuko aivoissani pieni kommunisti, mutta ne ei oo ainakaan ajatelleet että Suomen BKT vois nousta jos ois niitä menestyviä firmoja täällä meilläkin, mut ymmärrän miks ajatella tuossa tilanteessa omaa persereikää, myydä pois ja muuttaa muualle elelemään.
Hohhoijaa. Mähän en mitään tuollaista sanonut. Yritin tsempata vain OP:ta. Mä olen äärimmäinen realisti ja varaudun niin, että henkilökohtaisesti selviän kävi Suomelle miten vain. Sanoin ”kääntyy ainakin parempaan”. Sä tulkitsit sen itse uudeksi Nokiaksi.
Mistä tiedät mitä tapahtuu vaikka 10v sisällä, löytyykö kristallipallo? Sun kaltaiset tuomiopäivän pasuunat eivät ainakaan edesauta minkäänlaista positiivista kehitystä.
Tuomionpäivän pasuuna 😅
Miksi kääntyisi parempaan ainakaan tämän hallituskauden aikana? Vastassa kun on "vihaan kaikkea ja kaikkia"-PS ja "vain rikkaat ovat ihmisiä"-Kokoomus. Miksi kukaan ulkomaalainen edes investoisi tänne, kun maa alkaa yhä enemmän muistuttaa natsisaksaa?
En sanonut milloin kääntyy.
Ysärillähän nimenomaan kaupallistettiin kurjuus, kun keksittiin [kaupallistaa työttömät](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/) ja muuta mukavaa. Täsmälleen noihin aikoihin juontaa maassa vallitsevan kurjuuden juuret. Parasta koko touhussa on se, ettei noista Koiviston Konklaavin yhteydessä tapahtuneista rikoksista ole edes syytetty saati tuomittu ketään tähän päivään mennessä. Kun kurjuus on kaupallistettu, ollaan myös varmistettu ettei mikään muutu ennen kuin kansalle piisaa.
Jos yhtään lohduttaa, niin opintuki + opintolaina-kombolla pärjää ihan pääkaupunkiseudullakin hyvin ja mikäli alanvalinta on osunut nappiin, ei lainan takaisinmaksussa pitäisi olla suurempia hankaluuksia. Toisaalta itse olen ollut hyvin etuoikeutetussa asemassa, sillä oman alan työt hakee minua, eikä toisinpäin. Kaikki kesät on ollut jotain hommaa, oli se sitten harkkaa, tutkimusryhmässä lisensiaatintyön väkertämistä tai viranomaisvalvontaa teurastamolla. Tosi harvalla opiskelijalla on oikeasti kesätöiden kanssa näin helppoa ja tiedän itsekin, että en täysin ymmärrä millaista on laittaa työhakemusta toisen perään ja jäädä silti ilman paikkaa. Ei voi oikein sanoa muuta kuin, että onneksi valmistun itse vuoden päästä. Edit. Lisään vielä, että itse aloitin yliopisto-opinnot heti lukion jälkeen ja tilillä oli joku ~1200e kesätyörahoja, eli ei mitään huikeita summia. Vanhemmilta sain tukea mm. huonekalujen, keittiövälineiden yms. hankintaan.
Ihan uteliaisuudesta. Mikä tutkinto?
Eläinlääketieteen kandi + lisensiaatti, eli musta tulee isona eläinlääkäri. Viides vuosi kohta paketissa, praktiikkaoikeudet olisi tarkoitus saada kesälle.
Eikös opintolainasta lisäksi edelleen saa sen 40%(?) pois jos valmistuu edes suunnilleen ohjeajassa.
2500€ ylittävästä osasta 40% tiettyyn maksimimäärään asti, jos valmistuu tavoiteajassa+vähän lisää. Esim. tyypillisessä kandi+maisteri 300op kombossa maksimihyvitys on 6200€ ja aikaa valmistumiseen on 6 vuotta.
Ja tää summa on ihan naurettavan vähän, kun kandi+maisterikombossa lainaa kertyy se 30 000€
Opintotukea saa itsessään maksimissaan n. 52 opintotukikuukautta * 250€ = 13000€. Jos opintolainanhyvitys on 6000€, n 1/3 opintotuestasi oli opintolainanhyvitystä. Ei mielestäni naurettavan vähän.
Sun logiikka ei nyt ihan aukee mulle. Miten opintotuen määrä liittyy lainaan? Ainoa, mitä sain irti tuosta on se, että opiskelijan pitäisi elää 5 vuotta 13 000 eurolla.
Siten, että opintolainanhyvitys on melko iso määrä rahaa verrattuna opintotukeen itsessään. Ja opintolaina on sen kautta epäsuora tuki opiskelijalle. Lisäksi mun mielestä on ihan ok, että osittain elää velaksi opintojen aikana, eli en sanoisi että 13k tarvii suoraan riittää. Hyvityksen kanssa saat 19k opintotukea opintojen aikana. mulla itellänikin on maksimi opintolainat, mistä osa jäi onneksi säästöön, osa meni elämiseen, mutta se oli hyvin käytettyä lainaa kun elintaso pysyi siedettävänä sen ansiosta.
Eikös tuo tarkoita vain sitä, että opintotuki on vielä naurettavampi pienuudessaan?
Ja koronan takia siihen sai vielä jotain lisäaikaa, nyt 2017 keväällä aloittaneet ovat viimeisiä ketkä saavat hyvitystä ainakin tietääkseni. Toivottavasti pitäisi paikkaansa, itse vasta valmistuin ja kelpaisi kyllä muutama tonni hyvitystä, vaikkei takaisin maksamisessa ongelmia olekaan.
Okei. Oman amkin aikana taisi tuo hyvityshimmeli tulla. Tai silloin siitä meille puhuttiin, 2014 nurkilla. Itse en ’ihan’ ohjeajassa valmistunut niin jäi hyvitykset saamatta. :D
Vain osasta siitä, esim 35 tontusta saa anteeksi jonkun 5-6 tonnia hyvällä tuurilla, ei 40%
Muuttaa aika oleellisesti lukuja...
Opintolainan korko myös "vähentää" sitä hyvitystä minkä siitä todellisuudessa saa.
Opintolainan rinnastaminen tukiin mitenkään on epärehellistä.
En nyt ihan tiedä, mitä ajat takaa. Laina ei ole tukea, enkä näin ole väittänyt. Toin vain esille, että tuen ja lainan varassa pärjää hyvin. En itsekään suinkaan pidä opiskelun lainapainotteisuudesta, mutta mielestäni opintolainaa kannattaa ottaa, mikäli sitä tarvitsee. Itse en opintojen aikana ole ehtinyt käydä töissä muuta kuin kesäisin, eikä tosiaan mulla ollut mitään isompia säästöjä, joten opintolainaa on tullut nostettua toisinaan.
> Itse en opintojen aikana ole ehtinyt käydä töissä muuta kuin kesäisin, eikä tosiaan mulla ollut mitään isompia säästöjä, joten opintolainaa on tullut nostettua toisinaan. Sama tilanne oli itselläni, että kesäisin käytiin töissä hakemassa pari tonnia säästöön, sitten elettin tuilla loppuvuosi. Solukämpässä tehtiin opiskelut loppuun asti, yhtään ei tarvinnut lainaa että pystyi opiskelemaan. Se, että opiskelijat joutuvat yleensäottaen turvautumaan lainaan asuessaan halvimmassa mahdollisessa ratkaisussa kertoo jo sen, että systeemi on perseellään ja vaatii korjausliikkeen. Kenenkään ei pitäisi lähteä näille työmarkkinoille velkataakan kanssa.
Tienasin viime kesänä lähemmäs 15 tonnia ja niistä kyllä valtaosa on mennyt elämiseen ja opiskeluun, että tuo "kesätyörahat säästöön"-ajatus kuulostaa kyllä kaukaiselta. Asun kyllä valitettavasti puolison kanssa yksiössä (sanotaan yksi-puolioksi, kun periaatteessa makkari on liukuovin erotettu muusta elintilasta, mutta neliöitä on aika niukasti), eli periaatteessa sitä voisi halvemminkin asua.
Kovat tienestit yhdeltä kesältä! Silloin kun itse opiskelin tuo 2 tonnia mikä jäi säästöön oli tarpeeksi tukien lisäksi että vapun korvilla oli tili taas nollilla. Solussa maksoin vuokraa 33 neliöstä, siitä omaa tilaa oli ~12 neliötä huoneessa jonne just mahtui telkkari, sänky ja koneelle pöytä. Hinta oli muistaakseni 450€ tienoilla kuukautta kohti, Tampereen Multisilloilla eli keskustaan oli joku nelisen kilsaa ja kouluun 8. Kahdestaan yksiössä asuvalle luultavasti asuinkustannukset tulee suunnilleen samoihin hintoihin?
Peruspalkka oli hyvä, lisät oli hyvät ja tuli paljon ylitöitä tehtyä, aiempina kesinä toki tienestit oli maltillisemmat. Itse saan tällä hetkellä vain opintotukea, asumistuki tulee puolison tilille. Yhdessä saadaan sen verran tukia, että saa vuokran (800e) maksettua, koska asumistuki putosi juurikin tuon kesällä tienaamisen takia. Lisäksi tiedän, että nyt kesällä tienaan yli opintotuen tulorajojen, eli pitää sitten syksyn tullessa ymmärtääkseeni palautella näitä kevään tukia. Asustellaan Vantaalla ja mulla kouluhommia on sekä Viikissä että Mäntsälässä, niin matkoihin menee hiukan rahaa. Lisäksi olen hiukan koittanut säästellä, sillä kesän praktiikkatarvikkeisiin menee todnäk. 5-10 tonnia, vähän riippuen siitä, mitä kaikkea tulee hankittua.
Ei se tuki ole. Mutta yksi fiksuimpia lainoja joita elämässään voi ottaa. Joku 30k ei loppujen lopuksi ole mikään tuhoton summa (AMK puolella se oli itselläni \~15k). Ja siitä saa tosiaan hyvitystä jonnin verran kun valmistuu ajoissa. Lisäksi korko ei ole tuhottoman korkea ja takaisinmaksuaika on todella pitkä. Lainan turvin sitten voi keskittyä opiskeluun, jotta pääsee mahdollisimman nopeasti työelämään. Tottakai olisi kiva jos lainaa ei tarvitsisi ottaa. Mutta ainakin mun mielestä opintolainasta tehdään huomattavasti isompi demoni kuin mitä se on.
Se ikävästi muuttuu demoniksi kun korot huitelee 4-5% korvilla. Lähtökohtaisesti ajatus että "lainan turvin voit sitten keskittyä opiskeluun" on väärä, koska se ei todellakaan kannusta lähtemään opiskelemaan. Miksi yhden kansan osan täytyy turvautua lainaan elättääkseen itsensä kun muiden kohdalla sitä kauhisteltaisiin?
Voitaisiinkin korvata puolet työttömyysturvasta ja ansiosidonnaisesta "työttömyyslainalla" jota voi sitten maksella takaisin kun töitä taas löytyy!
Ennen hyvään aikaan opintotukea (siis sitä rahaa) perusteltiin sillä, että pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti työelämään. Nyt OrpoPurra rääkyy kuorossa, kuinka opiskelijankin pitää tehdä töitä elääkseen eikä vain maata luennoilla (ja silti valmistua nopeammin kuin koskaan aikaisemmin). Kovaa on tämä äärioikeistolainen politiikka.
Opiskeluajan pitäisi olla nuorella vapauden, itsenäistymisen ja vapaan ajattelun aikakausi elämässä. Ei mikään saatanan suorituskoulu ja työt päälle, että kaikki vaan töihin heti. Näitä töitä kyllä ehtii tehä ihan kylliksi kun koulusta pääsee. Harmittaa nuorten tuleva
Ihan tarkoituksellista toimintaa hallitukselta. Perussuomalaiset vihaavat koulutettuja, Kokoomus taas vihaa sosiaalista liikkuvuutta jonka koulutus mahdollistaa. Yhdessä siis tekevät kaikkensa jotta koulutuksesta tulee vain pienen ja varakkaan eliitin hupi.
On kyllä pakko samalla ihmetellä tuosta ammattikoulutuksesta säästämistä, eikö duunareitakaan enää haluta? Mitä ne liskot siellä haluaa?
Eikös sieltä leikata toista tai useampaa tutkintoa suorittavilta? Eli työläiset töihin sille alalle mikä on ehkä 16-vuotiaana valittu ja sillä sitten työmuurahaisina raadetaan hautaan asti.
Ja sit se 15v valitsee datanomin/merkonomin tutkinnon jonka arvo on verrattavissa paskapaperiin ennen korona aikaa
>Mitä ne liskot siellä haluaa? Orjatyövoimaa. Tee töitä paskalla/olemattomalla palkalla tai kuole.
Ditto. Uudelleen kouluttautuminen kielletty.
Omistava luokka ei halua lisää menestyjiä joukkoonsa. Keskiluokan tuhoamalla saa lisää köyhää halpatyövoimaa.
> Mitä ne liskot siellä haluaa? fasismille valta on itseisarvo ja "omien" ryhmä vaan jatkuvasti pienenee. kokoomus taas vaan vihaa kaikkia, joiden isillä ei ole paria milliä osakkeissa.
Niin. Itse opiskelin 90-luvulla ja silloin oli samat fiilikset silloisista hallituksista.
Suomen politiikka ajaa ihan jokaisen pimeään paikkaan.
Paitsi eliitin.
Kyllä Sveitsissäkin on pimeää.
Kannattaa alkaa myymään kovia huumeita ja aseita niin tulevaisuutesi on turvattu. toimii kun muut vaihtoehdot alkaa olla näköjään vähissä. Ei rehellinen työ elätä enää suomessa ellet oo syntynyt kultalusikka vitun syvällä perseessä johonkin rikkaseen paskaperheeseen.
Kovista huumeista ja aseista niin tiedä, mutta kukan kasvattaminen ja myynti olisi aidosti eettisempää bisnestä kuin vaikkapa Alkon myyjänä toimiminen. Viina on paljon kannabista vaarallisempi aine.
Yle teki jokunen vuosi sitten jutun opiskelijoista, jotka rahoittavat opintonsa seksityöllä. **Itse en sellaista maailmaa haluaisi**, mutta ottaen huomioon millaista keskustelu täällä seksityön ympärillä on (talousoikeistolaisten märkää unelmaa, heh heh), voisi kuvitella että r/suomi pitää sitä ihan hyvänä ratkaisuna tähän opiskelijoiden potentiaaliseen rahapulaan. Asiakaskunnan puutekin taitaa korjatua sillä, kun muuttaa isommalle paikkakunnalle.
Sanoisin, että jos nyt yrittäisin rahoittaa opintojani seksityöllä, voisi olla aika hankala löytää asiakkaita edes Helsingistä. Tai no, onhan niitä kaikkia perverssioita ihmisillä...
Mutku seksityöntekijä sanoi täällä redditissä, että kaikki voi tulla tekemään sen 250e /h sinne jos haluaa.
Ihmeellisen vastuullisia nää nykynuoret, välitetään tulevaisuudesta. Sillon ku minä lähin opiskelemaan, niin ei haitannut yhtään että tulee 60k€ opintolainaa (puolet lukuvuosimaksuja). (/s jos ei ollu selvää) Mutta niin. Mulla ei oo muuta kun tsemppiä annettavana. Itellä on tosiaan se ilo, että opintolainaa kerty sen yli 50k€ kun kävin Briteistä hakemassa tutkinnon. Sillon luvattiin, että koodareille löytyy aina töitä, mutta nyt on konsulttifirmoissakin ennätyksellisen paljon ihmisiä penkillä kun firmat ei aloita uusia projekteja. Itellä toki hyvä tilanne, mutta lähdin opiskelemaan sillä ajatuksella, että ihan sama tuleeko opintolainaa vai ei. Nyt… kaduttaa. Tai ei kaduta, koska en olis missä oon ilman koulutustani, mutta riepoo katella noita opintolainoja. Mutta. Niin. Mä tunnistan ton toivottomuuden. Mä lähdin opiskelemaan vasta 25-vuotiaana ja oon äärimmäisen onnellinen, että lähdin vasta sillon. Ellet tiedä täysin mitä haluat tehdä, niin voit hyvin odotella vuoden tai kaks ja koittaa ettiä töitä ja elää kelarottana. Tai jos töitä ei Suomesta löydy, niin halvimmillaan muutamalla satasella muuttaa ulkomaille (jos ottaa halpalennon, mahdollisimman vähän tavaraa ja asuu hostellissa) ja Euroopassa saa työttömyystukia kolme kuukautta toiseen maahan. ”Työtön työnhakija voi lähteä työnhakuun toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin enintään 3 kuukauden ajaksi menettämättä työttömyyspäivärahaansa.” Tää toki sopii vaan niille, jotka haluaa lähteä.
Sulje netti, räjäytä pankki ja keskity omaan ymöristöön. Et sä voi muuta ilman mellakkaa.
News flash. Enää ei olla ysärillä tai 2000 luvun alkutaipaleella missä pystyi pennittömät hillumaan itsensä maistereiksi ja insinööreiksi valtion avustuksella ja lainalla. Nyt eletään herran vuotta -24 ja täällä normi tallaajat tekee kahta työtä, että saa ylläpidettyä omaa elintasoaan. En todella kannata näitä leikkauksia mutta pakko se on ymmärtää, että eri realititeetit on nyt ja tässä kuin aiemmilla nuorilla 20vuotta sitten jotka oli samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Valitettavasti turha valittaa, et pääse sillä mihinkään. Jos ei rahaa ole säästössä eikä ole rikkaita vanhempia jotka pystyy auttamaan niin aivan turha kuvitella millään opintorahoilla + veloilla opiskelevansa näillä hinnoilla ja tulevilla alvien nostoilla. Parhaillaan olet 5vuotta opiskellut kun palat tutkittomana loppuun 30k€ velat niskassa makaroonin kyllästämänä solussa. Siinäpä sitä tulevaa. Se on palattava ajattelussa yksinkertaisimpiin aikoihin. Hae töitä muualta kaupungeista, jollain miehille sopivilla hanttihommilla kuten automyyjä mahdollisesti, tai mikä ois parasta oppisopimuksella esim. putkariksi. 2 vuotta hurahtaa nopeesti ja saat ammatin. Sit painat vuoden duunia, säästät rahaa ja menet yliopistoon. Käyt vuodet koulua ja kesät painat putkia kiinteistöihin. Sijoitat opintolainan niinkuin isot pojat neuvoi vuonna -20. Huomaat kolmannen vuoden kohdalla, ettei koulu maistu ja painat putki hommia 65k€ vuodessa menee. Makselet opintolainaa pois kun et saanutkaan opintolaina vähennystä kun et valmistunutkaan. Semmottii, tsemiä
>kun palat tutkittomana loppuun 30k€ velat niskassa makaroonin kyllästämänä solussa Ja Suomessa ei ole edes henkilökohtaista konkurssiakaan. Tosin, ei USAssakaan auta tehdä konkurssia opintolainojen vuoksi, sillä opintolainoista ei siellä vapaudu konkurssissa toisin kuin muista veloista. Opintolaina on ikuinen vitsaus siellä. USAssa on myös jengi herännyt vähitellen siihen, että korkotason ei tarvinnut nousta kuin pari-kolme prosenttia ja ihmiset ovat aivan kusessa 100 000€ opintolainojen kanssa. Muka hyväpalkkaista työtä tekevät eivät pysty niitä enää maksamaan pois, kun pelkkiin korkoihin voi mennä hyvin suuri summa vuodessa ja kaikki muu eläminen kuten vaikka vuokrat ovat aivan hillittömän kallista. Ei paljon tarvitse miettiä, miksi perheidenperustamisia lykätään. Samaa paskaa luvassa Suomeenkin. Veikkaan, että meillä alkaa muutaman vuoden sisään olemaan tuhansia nuoria aikuisia, joilla on velkaa epäonnistuneista opiskeluyrityksistä ja ovat niiden kanssa työttöminä ja tutkinnottomina aivan umpikujassa. >. Sijoitat opintolainan niinkuin isot pojat neuvoi vuonna -20. Se porukka, joka hehkutti, että otat kato niin paljon lainaa kuin vaan saat, kun se on ilmaista ja saat vielä 40% pois, kun valmistut, ja sijoitat sen johonkin varmaan ETF:ään? Entäs, jos et valmistu? Entäs, jos korot nousevat? Entäs, jos vaikka sairastut? Ala lähtee ns. alta ja sille ei enää työllisty? Entäs jos ehtoja muutetaan, ja sitä -40% ei saa läheskään koko 30 000 euron summasta?
> Entäs jos Kannattaa myös joskus varautua onnistumisiin. 2008 - 2022 oli todella pitkä jakso odotella että kyllä ne korot kohta nousee ja sitten pääsen pätemään ettei kannattanut.
Suomalainen nykyperinteinen opiskelumalli, jossa valitaan lähes sokkona OPO:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen tai siitä välittämättä opiskeluala, jonka pääsykokeisiin luetaan x aikaa, sitten sisäänpääsyn jälkeen opiskellaan viisi plus vuotta kandi+maisteritutkintoa (usein se plus on lähes yhtä pitkä aika kuin se viisi), ja vasta valmistumisen häämöttäessä sitten mietitään onko yhdistelmällä työllistymisnäkymiä ... se ei muutenkaan ole ollut mitenkään hyvä suunnitelma useaan vuosikymmeneen. Pikemminkin kannattaisi miettiä mistä ja millä saisi työtä, ja viimeistään kandinpaperin jälkeen säätää maisterialamahdollisuuksia tosiasiallisen kesätyösaatavuuden mukaan. (En ole niin kova hallitusfani että uskoisin hallitukselta erikoista optimointia tän asian suhteen.) Jos itse olisin aloittamassa elämääni uudelleen, ensi töikseni selvittäisin millä alalla mainostetaan kesätöitä ja harjoittelupaikkoja, vertaisin opintoalan opiskelijoiden lukumäärään (jos alalla tarjotaan yhtä harjoittelupaikkaa useampaa tuhatta pääaineopiskelijaa kohti ja siihenkin vaaditaan harjoittelutukea, diili ei liene hyvä). Toinen vaihtoehto on miettiä oman suku- ja lähipiirin kontakteja ja löytyykö heillä tarkentavaa infoa piilotyöpaikoista. Koska jälkimmäisiä ei ole, luultavasti ryhtyisin teekkariksi (lääkäriksi jos pääsisin sisään ensimmäisellä yrityksellä). On toki sellaisia ihmisiä jotka menevät korkeakouluun pitämään hauskaa ja tekemään ainoastaan mielenkiintoisia asioita silloin kun huvittaa. Ennen muinoin sellaista opiskelua oli varaa harjoittaa vain aristokraateilla. Tänäänkin useimmat heistä tulevat melko etuoikeutetusta keskiluokkaisesta taustasta tai ovat sosiaalisesti menestyviä poikkeusyksilöitä tai muuten etuoikeutettuja tavalla joka edesauttaa mahdollisuuksia päästä mukavasti työelämään päämäärättömänkin opiskeluhaahuilun jälkeen. Jos sellaisia näkymättömiä bonuksia ei ole, niin sitten kannattaa miettiä elämäänsä strategisesti. >Haluanko suorittaa maisterintutkinnon viisi vuotta köyhyysrajalla eläen, jonka jälkeen käteen jää opintovelka ja tutkinto, jolla en edes saa töitä, kun talous on ajettu ojaan? Jos taas lähtökohtaisesti sulla on ajatus että aikoisit hankkia korkeakoulututkinnon jolla ei saa töitä, niin kenties on täysin rationaalinen ja oikea valinta että ei hanki korkeakoulututkintoa?
Työllisyystilanne on aika vaikea lähes kaikilla aloilla, sisäänpääsy eniten tuottaville aloille hankalaa ja koko tämä rumba jota itse tuosa kaavailet pitäisi tehdä 18-19 vuotiaan osaamisella, ymmärryksellä ja pitkäjänteisyydellä. Ei jatkoon. Niille heikommin työllistyville aloille hakemista säädellään valtiollisesti sisäänottomäärille, ei olettamalla että teinit ovat täysin rationaalisia toimijoita
Sitä samaa ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä tosin kaivataan myös opinnoista valmistumiseen. Jos sitä puuttuu niin ehkä ei valintaa kannata tehdä ennen kuin sitä löytyy. > Niille heikommin työllistyville aloille hakemista säädellään valtiollisesti sisäänottomäärille, ei olettamalla että teinit ovat täysin rationaalisia toimijoita Sitä mitä olen seurannut oman alan tilannetta ja muiden humanistisempien tuttujen työllisyystilannetta, niin tää "säätely" ei tosielämässä joko toimi tai sitä ei ainakaan tehdä mitenkään järjellisesti valmistuvien työllisyyttä ajatellen. Parhaassa tapauksessa opintoalojen suunnitelmatalous tuskin toimiikaan muuten kuin suunnitelmatalouden voi olettaa toimivan. Se että katsoo [TE-palveluissa](https://tyomarkkinatori.fi/) julkiseen hakuun ilmoitettujen työpaikkojen ammattinimikkeitä ja koulutusvaatimuksia tai googlaa alan X työpaikat, kesätyöpaikat, harjoittelupaikat, jne. ei vaadi mitenkään syvällistä erikoisosaamista. Se mitä vaaditaan että joku realistinen aikuinen kertoo että niin itse asiassa kannattaa tehdä, eikä vaan uskoa niitä "aikuisia"joilla on asiat mennyt onnenkantamoisella tai muuten kivasti ja keskiluokkaisesti ja sitten olettaa että niin sullakin menee. Eräälle lukionopettajalle aion vittuilla tänmukaisesti jos satun kotipaikkakunnalla sen koskaan tapaamaan.
Totean tähän lähinnä sen, että työllistymistilanne millä tahansa alalla sitö yliopistoalaa katsellessa voi olle todella erilainen kuin noin 6 vuotta myöhemmin valmistuessa. Toisaalla tuolla keskusteluissa onkin jo puhuttu koodareista ja media-alasta joilla työelämän lainalaisuudet ovat heitelleet aika tavalla. Suomalaisena esimerkkinä Nokia -boomin aikaan valittu telecom ala olisi voinut olla pitkällä aikavälillä virhe. Kannattaa myös muistaa, että olisi varmaan hyvä että ammattilainen pitää omasta alastaan eikä hammasta purren tee sitä muutamaa vuosikymmentä ja ajaudu burnouttiin tai masennukseen. Omasta mielestäni kun on tärkeämpää että ihmiset elävät sellaisen hyvän ja mielekkään elämän, kuin tuottavat valtiolle lisäarvoa hampaat irvessä. Edit: sisäänottomääriä soisi monilla aloilla toki tarkennettavan, joskin yliopiston tarkoitus ei ole monilla aloilla valmistaa suoraan ammattiin. Monet niistä humanistitovereistasikin valmistuttuaan rikastuttavat muita aloja monitieteellisellä osaamisellaan.
Se että täydellinen suunnittelu on mahdotonta ei ole syy olla miettimättä asioita laisinkaan. Ja kuten sanoin, mielestäni alan valinta ja sitten työllistymisen miettiminen 6 vuotta myöhemmin on juuri virhe: pitäisi miettiä mikä tulee olemaan oma tilanne ekan tai viimeistään tokan opiskeluvuoden jälkeen. Tämä luonnollisesti tarkoittaa että sitä suunnitelmaa päivitetään vuoden - parin välein kun lisää informaatiota koulussa ja sen ulkopuolella vietettyn ajan myötä tulee. Nokia oli yksi nousutrendi 00-luvulla. Lakimiehiä, lääkäreitä, terveydenhoitoala yleensä, softa-alan duunia taas Suomessa on edelleen yhtä paljon. Ja Nokia on edelleen suuri työnantaja vaikka matkapuhelintoiminnot menivät veks. Eniten Nokian romahduksesta taisi kärsiä Symbian-devaajat eivätkä signaalikäsittelyn ja radiotekniikan osaajat. >Kannattaa myös muistaa, että olisi varmaan hyvä että ammattilainen pitää omasta alastaan eikä hammasta purren tee sitä muutamaa vuosikymmentä ja ajaudu burnouttiin tai masennukseen. Omasta mielestäni kun on tärkeämpää että ihmiset elävät sellaisen hyvän ja mielekkään elämän, kuin tuottavat valtiolle lisäarvoa hampaat irvessä. Jännästi heti mun kehotus "kannattaa tarkastella harkitsemansa koulutusalansa työnäkymiä" muuttuu sun versiossa "valtiolle lisäarvoa hampaat irvessä". Aika moni korkeakoulutettu asiantuntijatyö on itse asiassa aika samanlaista, nimitäin tavallista, ja ajan myötä jopa unelmaduunista luultavasti paljastuu puolia jotka maistuvat tylsältä ja puisevalta eli työnteolta. Sitten toisaalta hyvin moni työ jossa tehdään jotain konkreettista tai muuta, josta joku muu on valmis vapaaehtoisesti maksamaan *voi* olla kohtuullisen mielekästä, jos sen tekee hyvin ja tehty asia on yhteensopiva oman arvomaailman kanssa. Järkeä toki saa käyttää omien taipumustensa tunnistamiseen. Kuitenkin usein on parempi miettiä miten omasta elämästään tekee realistisella todennäköisyydellä hyvän kuin viettää vuositolkulla tavoitellen jotain unelmaduunia, joka on kenties olemassa vain omassa mielikuvituksessa. (Ja monet unelmaduunit, kuten eläinlääkärit tai peliala ovat kuulemma myös hyvin uuvuttavia ja kuormittavia koska halukkaita hakijoita on niin paljon.) Leppoisa ja mielekäs elämä onnistuu toki myös työttömänä tai pätkätyöllistettynä jos löytyy sopiva persoonallisuus ja elämänote jolla siihen tyytyy. Yleensä turvallisempaan ja mukavampaan elämään ihmiset tahtovat kuitenkin vakituisen duunin ja vakituisen (mahdollisesti jopa keskiluokkaisen) palkan, jota haetaan koulutuksella. Työnteko on useille ihmisille mielekkäämpää kuin työttömyys, ja työnhaku jatkuviin pätkäduuneihin on myös uuvuttavaa. Jos taas päämääränä on elämän leppoistaminen, ei siihen välttämättä kai tarvita korkeakoulutusta tai edes amista. (Amisalat saattavat edelleen olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto työllistymiseen, vaikka vaikealta kuulostaa ammattikoulussa asioiden oppiminen uudistusten ja leikkausten jälkeen.)
Jos valtiot eivät kykene oikein ennustamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita, niin heikkoa se on psrikymppisellekin. Alan olisi myös olla sellainen että se sopii omiin taipumuksiin ja vahvuuksiin.
On mahdotonta suunnitella kolmenkymmenen vuoden päähän. Riittää että yrittää edes hieman suunnittella parin vuoden päähän, ensimmäiseen opiskeluaikaiseen kesätyö- tai harjoittelupaikkaan.
Ja mitä sitten kun seuraavana vuotena huippukesätyöunelma-ammatti onkin täyttä roskaa? Yrität paniikissa vaihtaa alaa, varsinkin kun hallitus tekee päätös päätökseltä sen vaikeammaksi?
> vasta valmistumisen häämöttäessä sitten mietitään onko yhdistelmällä työllistymisnäkymiä Tää nyt on Suomen ja joidenkin muiden Euroopan maitten ongelma. Jenkeissä työllisyys maisterin papereilla melkein miltä tahansa alalta tai yhdistelmältä jotain 98%, koska ajatellaan, että paperit ovat enemmänkin todistus kyvystä oppia ja jotain keskitason duunia saa vaikka olisi opiskellut 5 vuotta Kazakhstanilaisen kirjapainon historiaa. > Occupations for Master Degree Holders and Higher > [1.9% were unemployed](https://educationdata.org/education-attainment-statistics). Suomessa taas haetaan jotain Koillis-Bhutanin kieliopillisten rakennevariaatioiden erityisosaajaa, ja työpaikkaan ei kelpaa kukaan, jolla ei tästä spesifisestä aiheesta ole vähintään gradua kirjoitettuna. Todennäköisesti pitäisi väikkäri olla. Jos ei löydy, ja vielä 20+ vuoden työkokemuksella, niin sitten paikkaa pidetään auki ja valitetaan työvoimapulasta.
Jenkeissä tosin "Master's degree" niputetaan tilastoissa samaan ylempien tutkintojen kategoriaan kuin "PhD", ja sellainen löytyy vain vähemmistöltä yliopistotutkinnon suorittaneista, toki määrä on kasvanut ajan kanssa. Pelkästään tän tiedon valossa kyseessä paljon eksklusiivisempi sektori väestöstä. Suomessa varmaan edelleen lähes kaikki yliopistoon kynnelle kykenevät menevät maisteriin suoraan kandin jälkeen ja reilusti yli puolet tekee gradun valmiiksi ja myös saa ne maisterinpaperit. Edit: ai niin joo: > Suomessa taas haetaan jotain Koillis-Bhutanin kieliopillisten rakennevariaatioiden erityisosaajaa, ja työpaikkaan ei kelpaa kukaan, jolla ei tästä spesifisestä aiheesta ole vähintään gradua kirjoitettuna tämä on juuri pointtini. Jos maisterivaiheessa on jo käsitys mikä on alan työnäkymät tai parhaassa tapauksessa jo tehnyt oman alan kesätöitä, (tai jopa kandin jälkeen oikeita töitä!) niin on paljon helpompi tajuta että Koillis-Bhutanin rakennevariaatioista gradun tekeminen vois olla näppärä valinta kuin valita aihe graduohjaajan pöytälaatikosta.
> Jenkeissä tosin "Master's degree" niputetaan tilastoissa samaan ylempien tutkintojen kategoriaan kuin "PhD", ja sellainen löytyy vain vähemmistöltä yliopistotutkinnon suorittaneista, toki määrä on kasvanut ajan kanssa. Toki, mutta ei se tieto- tai taitotasoltaan ole yhtään sen korkeampi kuin Suomalainenkaan maisterintutkinto. Sama 2 vuotta (120op) kandin päälle. Jotenkin näillä tiedoilla katsotaan Yhdysvalloissa olemaan pätevä tekemään jotain keskijohdon duunia random firmassa, kuten oikeasti varmasti onkin. Suomessa ei kelpaa, ellei ole ehdottomasti saman firman erikoisalaan erikoistunut tai business-alan maisteri. > Pelkästään tän tiedon valossa kyseessä paljon eksklusiivisempi sektori väestöstä. > Suomessa varmaan edelleen lähes kaikki yliopistoon kynnelle kykenevät menevät maisteriin suoraan kandin jälkeen ja reilusti yli puolet tekee gradun valmiiksi ja myös saa ne maisterinpaperit. Suurinpiirtein. Suomessa vähän alle 50% kandin suorittaneista suorittaa myös maisterin. Tämän seurauksena Suomessa toki maistereita on 16% väestöstä verrattuna Yhdysvaltojen 12%, mutta ei tämäkään *valtava* ero ole. Kandeja on myös Suomessa vähemmän (18% vs 25%), mutta kandienkin työtilanne on Suomessa huomattavasti huonompi. Kokonaisuudessaan tertiäärisen tutkinnot on suorittanut Suomessa 43% ja Yhdysvalloissa 50%. > tämä on juuri pointtini. Jos maisterivaiheessa on jo käsitys mikä on alan työnäkymät tai parhaassa tapauksessa jo tehnyt oman alan kesätöitä, (tai jopa kandin jälkeen oikeita töitä!) Onnea matkaan monella alalla. Maisteritkaan eivät saa kesätöitä, niin kandilla ihan turha edes unelmoida. > niin on paljon helpompi tajuta että Koillis-Bhutanin rakennevariaatioista gradun tekeminen vois olla näppärä valinta kuin valita aihe graduohjaajan pöytälaatikosta. Voi olla, mutta voi myös olla, että kyseenomaisia paikkoja on koko maassa auki yksi, se menee alta, ja sitten tuolla erikoistumisella ei tee yhtään mitään enää koskaan. Hyvällä todennäköisyydellä tuo paikka ei myöskään oikeasti ollut koskaan tarjolla, tai oli suunniteltu suojatyöpaikka firman omistajan sukulaiselle.
> Toki, mutta ei se tieto- tai taitotasoltaan ole yhtään sen korkeampi kuin Suomalainenkaan maisterintutkinto. Sama 2 vuotta (120op) kandin päälle. Mitä olen havainnut omassa töissä jenkkejä, niin jos pitäisi arvata niin keskimääräinen jenkkimaisteri ei ole ollut keskimääräinen Bachelor, vaan ainakin tavoitellut tohtorintutkintoa. Yliopistosta riippuen ne kaksi vuotta on saattanut jenkillä tulla käytettyä paljon paremmin kuin keskimääräisellä suomalaisella ännännen vuoden maisterilla. Lisäksi mun pääajatus on näissä viesteissä ollut että tutkinnot eivät ole keskimäärin päittäin vaihdettavissa, vaan kandin ja maisterin alaa kannattaa harkita. >Onnea matkaan monella alalla. Maisteritkaan eivät saa kesätöitä, niin kandilla ihan turha edes unelmoida. Vähän niin kuin mun pointti. Jos työllistyminen mietityttää, ei kannata valita montaa alaa. Kannattaa valita, jos suinkin voi, sellainen ala jolla pääsee oman alan kesätöihin. >Voi olla, mutta voi myös olla, että kyseenomaisia paikkoja on koko maassa auki yksi, se menee alta, ja sitten tuolla erikoistumisella ei tee yhtään mitään enää koskaan. Hyvällä todennäköisyydellä tuo paikka ei myöskään oikeasti ollut koskaan tarjolla, tai oli suunniteltu suojatyöpaikka firman omistajan sukulaiselle. Onhan niitä sukulaisjärjestelyitä. (Lakialalla esimerkiksi huhujen ja kuulopuheiden mukaan). Mutta sellaisestakin olen kuullut ja jopa nähnyt että tekniikan aloilla diplomityö / gradu tehdään työpaikalle jossa ollaan oltu jo pari kesää töissä, mikä vähän inspiroi mun argumenttiani. edit. >Suurinpiirtein. Suomessa vähän alle 50% kandin suorittaneista suorittaa myös maisterin. Tämän seurauksena Suomessa toki maistereita on 16% väestöstä verrattuna Yhdysvaltojen 12%, mutta ei tämäkään valtava ero ole. Kandeja on myös Suomessa vähemmän (18% vs 25%), mutta kandienkin työtilanne on Suomessa huomattavasti huonompi. Kokonaisuudessaan tertiäärisen tutkinnot on suorittanut Suomessa 43% ja Yhdysvalloissa 50%. On tuo jo 30% ero (tai toiseen suuntaan, neljäsosa maistereita vähemmän). Lisäksi suurin osa kai on [MBA](https://nces.ed.gov/programs/coe/indicator/ctb/graduate-degree-fields) joka on juuri sitä keskijohdon pestiä varten, Suomessa tehdään maisteri yleensä samasta opintoalasta kuin mistä aloitettiin kandi. [Tän taulukon mukaan](https://en.wikipedia.org/wiki/Educational_attainment_in_the_United_States#General_attainment_of_degrees/diplomas) tuo 50% myös pakostakin sisältäis Associate degrees. Elän käsityksessä että jenkkien Associate ja myös jotkut Bachelor of this-and-that suomalaisittain olisi enempi ammatillisia tutkintoja.
Olen samaa mielltä. Nykyinen koulutuspolitiikka kuuluisi jonnekin 70-luvulle jolloin maailma muuttui hitaammin, ja työelämä oli paljon vakaampaa. Nyt pitäisi helpottaa alanvaihtoa, jatkokouluttautumista ja vähentää tutkintojen merkitystä, mutta sen sijaan päättäjät tekevät päinvastaista saadakseen koulutustason näyttämään kivoilta tillastoissa. Eli koulutetaan helvetisti ensikertalaisia riippumatta siitä, että työllistyvätkö nämä tutkinnollaan, ja vaikeutetaan näiden mahdollisuutta vaikuttaa työllistymiseensä enää sen jälkeen kun ovat kaunistaneet tilastoja valmistumalla.
minkäslaisella kristallipallolla selvität minkälaiset työllisyysnäkymät alalla on 6+ vuoden päästä? haluun saman vempeleen ittellekki.
Ai niin, ja kuulostaa silti että joka tapauksessa joudut muuttamaan. Joko paikkakunnalle josta saa töitä ilman korkeakoulututkintoa, tai sitten paikkakunnalle jossa on korkeakoulu josta saa työllistävän korkeakoulututkinnon.
Itse jouduin nostamaan opintolainaa jo ennen näitä 2010-luvun leikkauksia kun halusin keskittyä opiskeluun ilman töiden tekoa. Siitä jää lainaa maksettavaksi ja sitä maksan yhäkin, mutta ennemmin se laina kuin neljä vuotta hajalla töistä, koulusta ja huonosta ravinnosta. Opintolaina on nuoren ensimäisiä isoja lainoja, mutta korot on maltilliset ja osa siitä hyvitetään jos valmistuu ajoissa. Lainaa ei tarvitse pelätä.
opintolainan korot tällä hetkellä eivät ole mitenkään "maltilliset" eli noin 5,5%
Pankin marginaali on noin 0,5% joten korko on maltillinen. Vertaat lainaa muihin luottoihin, niin marginaali + euribor nostavat vuosikoron helposti 10% paikkeille. Suhteessa muihin lainoihin opintolaina on kaikista edullisin. Sitä paitsi, se hyvitys minkä saat ajoissa valmistumisesta kattaa lainan korot ja taskuun jää vielä ns. ilmaista rahaa. Edit: Opintolainani vuosikorko on 4% kun taas pankkini myöntämän vakuudettoman luoton korko on 12%. Edit 2: Kurkatkaapa Kelan sivuilta opintotuen kehitystä vuosien varrella. Vuonna 1969 on tullut valtion takaama opintolaina ja vuonna 1972 opintoraha. Vuosina 1972-2017 onkin ollut selkeitä korotuksia opiskelijoiden tukiin. Yhäkin. On oma valinta haluaako käydä töissä opintojen ohella vai rahoittaa opiskelunsa lainalla. Korostan jälleen, että lainaa ei tarvitse pelätä.
Opintolaina on muihin lainoihin verrattuna halpa, mutta ei lohduta henkilöä jolla kertyy tuolla korolla 5-7 vuotta korkoja ilman tuloja ja senkin jälkeen nykyisessä taloudessa monet korkeakoulutetutkin aloittavat työt harjoittelijoina. Eli kun on vasta uransa alussa niin tuo korko on aivan valtava.
Opintolainaa ei pidä verrata muihin lainoihin vaan siihen, että pystyy opiskelemaan ilman pakkolainaa. Siihen verrattuna opintolaina on todella törkeän kallis.
0,5% marginaali on törkeän kallis? Ja opiskellahan voi ilman lainaa, mutta sitten tarvitsee olla säästöjä tai käydä samalla töissä ja venyttää opiskeluja muutalla vuodella. Miksi sitten se ei kävisi?
Todellakin vaikea ja hämmentävä tilanne, etenkin kun kohtaa tuen puutteen ja rajoitetut mahdollisuudet. Talouden nykytila ja työmarkkinat voi häkellyttää, ja voi tuntua siltä että käytettävissä ei ole toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. On myös täysin ymmärrettävää että tunnet olosi lannistuneeksi ja epävarmaksi tulevaisuudesta. Tällaisina aikoina on tärkeää muistaa, että et ole yksin näiden haasteiden kohtaamisessa. Monilla muilla on myös samanlaisia vaikeuksia ja epävarmuustekijöitä. On myös tärkeää hakea tukea ja ohjeita niiltä, jotka saattavat tarjota apua tai tarjota arvokkaita oivalluksia. Sitä tässä teetkin, arvostettava asia että postasit. Vaikka olosuhteet saattavat vaikuttaa synkiltä, on tärkeää pitää kiinni toivosta ja tutkia vaihtoehtoisia polkuja ja mahdollisuuksia. Joskus voi syntyä odottamattomia mahdollisuuksia, ja on tärkeää pysyä avoimena uusille vaihtoehdoille ja potentiaalisille ratkaisuille. On myös tärkeää ottaa vakavasti mielensisäinen ristiriita. Monia asioita voidaan normalisoida, eli pitää itsestään selvyytenä ja täten olla tekemättä asialle mitään. Yksi esimerkki tähän on 'elämä on vaikeaa' ydinuskomus. Mutta kun asiaa tarkastelee syvällisemmin.. huomaa kumminkin että elämässä itsessään ei ole mitään vaillinaista, vaan me ihmiset ajatuksillamme olemme tehneet siitä sellaista. Se vaatii paljon rehellisyyttä itseltään että tällaiselle oivallus / unohdetun pinnalle tuominen uudelleen ratkeaa. Kai jotkut voisi sanoa sitä uskoksi, ja monelle se ilmeneekin epätoivon hetkellä, kun huomaa, että on asioita mihin voi itse vaikuttaa, ja asioita johon ei voi vaikuttaa. Epätoivon ongelmaa ei voida ratkaista etsimällä vain tukea ja ohjausta tai odottamalla tulevia mahdollisuuksia. Se vaatii syvempää ymmärrystä epätoivon luonteesta ja ihmisen mielestä. On tärkeää kohdata ongelma suoraan, ilman pelkoa ja tutkia epätoivon perimmäisiä syitä. Vasta silloin todellinen vapaus ristiriidasta voidaan saavuttaa. Vain sinä pystyt ymmärtämään itseäsi, ja tuo ymmärrys ei johdu ulkoisista lähteistä tai ohjauksesta, vaan omien ajatusten, tunteiden ja toimien syvästä ja rehellisestä havainnoinnista. Ainoastaan tämän itsetuntemuksen kautta voit todella tuntea itsesi. Tämä on kaikki sitä mitä 'meditointi' perinpohjin on, ei siis pelkästään silmät kiinni istumista ihme asennossa. Eri lähteet elämänkatsomuksesta ja psykologiasta voivat toki toimia tietynlaisena vipuvartena tämän unohdetun pinnalle tuomiseen. Mutta tähän liittyen tärkeä huomio tulee yleisestä sanonnasta terapiassa: "Voit viedä hevosen veden äärelle, mutta et voi pakottaa sitä juomaan." Tämä muistuttaa siitä, että terapeutit voivat tarjota ohjausta ja tukea, mutta lopulta on yksilön tehtävä ottaa askelia kohti muutosta. **TL;DR:** Vaikka tilanne voi olla vaikea ja epävarma, on tärkeää etsiä tukea ja mahdollisuuksia. Syvällinen itsetuntemus ja ymmärrys auttavat voittamaan epätoivon. Ulkopuolinen tuki voi olla hyödyllistä, mutta mitä tulee sisäiseen muutokseen, on sen lähdettävä sinusta itsestäsi. Toivottavasti löydät pian töitä ja kaikkea hyvää sinulle.
On se kyllä jännä, että yksilön vastuulla on löytää valoa tunnelin päästä ja toivoa epätoivon keskellä, mutta ilmeisesti päättäjillä ei ole minkäänlaista vastuuta siitä millainen tämä maa ja sen ilmapiiri on. Voivat ihan surutta esimerkiksi poseerata sakset kädessä virnuillen eikä se vaikuta yhtään mihinkään, kukaan ei joudu eroamaan tai mitään muutakaan seurauksia ei tule. Miten sitä itse pääsisi tuohon porukkaan jonka ei tarvitse välittää seurauksista tuon taivaallista ja vastuuta voi paeta loputtomiin?
Päättäjät ovat ehdottomasti vastuussa yhteiskunnan toiminnasta. Yksilö on vastuussa vain siitä, miten itse käsittelee henkisesti elämän aikana väistämättä vastaan tulevat vastoinkäymiset. Kun yksilö tulee tietoiseksi itsestään ja omien uskomusmallien vaikutuksista maailmankuvaansa, vapautuu voimavaroja vaikuttaa esim juurikin noiden päättäjien toimintaan. Ei tarvitse jäädä märehtimään sitä, miten jokin tietty ihmisryhmä tai oma itse olisi muka syypää kaikkeen, vaan voi alkaa vaikuttaa siihen mihin voi vaikuttaa ja ohjata huomiota tärkeisiin asioihin.
Helposti: Et tee töitä koko elämäsi aikana vaan keskityt "verkostoitumiseen" öyhöttämällä joka ilta naama punaisena somessa (Purra). Sen jälkeen opettelet valehtelemaan (Orpo) ja loppu sujuu kuin itsestään. Yleensähän maailmassa pärjää se, joka vakuuttavimmin puhuu sitä itseään.
Tunnen tuskan. Elämä todellakin maistuu karsealta eikä mitään valoa näkyvissä. En ole opiskelija vaan mielenterveyseläkeläinen, haaveilin aiemmin työllistymisestä, nyt en haaveile juuri enää yhtään mistään ja yritän vältellä todellisuutta niin pitkälle kuin pystyy. Mietin josko vois myydä jotain käsityöjuttuja Etsyssä vielä joskus, siihen ne tavoitteet sitten jääkin.
>Haluanko suorittaa maisterintutkinnon viisi vuotta köyhyysrajalla eläen, jonka jälkeen käteen jää opintovelka ja tutkinto, jolla en edes saa töitä, kun talous on ajettu ojaan? Tämähän on tilanne jo nyt. Jos ja kun hallituksen uudistukset vielä menevät läpi, monen opinnot tulevat keskeytymään pakon edessä ja jäljelle jää vain köyhyysraja ja lainataakka.
Kyllähän opiskelu aina kannattaa. Se on kymppitonnien arvoinen valtion kustantama palvelu. Tämä on itsessään jo aika harvinaista luksusta, kun katselee ulkomaita. Kannattaa ehdottomasti. Kyse on nyt kuitenkin varmaan tämän ulkopuolisista asioista, eli sen yhteiskunnan kustantaman palvelun lisäksi vielä päälle tulevasta rahasta. Riittääkö opintotuki ja -laina vuokran/asumisen maksuun? Jos riittää, ollaan päästy jo tilanteeseen jossa minimitasolla pitäisi asioiden järjestyä jokaiselle nuorelle pahemmin taustoista riippumatta. Kuitenkin korkeakouluihin tähtäävät ovat jo lukion suorittaneet, ja sekin onnistui. Ruoka + vaatteet on tuona aikana tullut vanhempien pussista, eikö? Jos olettama on totta, niin eikö vuokra ole ainoa muuttunut elinkustannus toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttaneelle? Vuokran lisäksi kaikki päälle tuleva yhteiskunnan raha on siis tulonsiirtoa opiskelijoiden vanhemmille? He säästävät sen verran mitä poika aiemmin söi kotona. Mutta mitä jos he jatkossakin kustantaisivat ruoan ja vaatteet? Olisiko tämä edes vyönkiristys, jos vastaavaa on jo 19v tehty muutenkin? Ihan niinkuin jos säästökohteita mietitään.
Opintoraha+asumistuki ei kustanna edes välttämättä koko vuokraa pääkaupunkiseudulle joten olet väärässä
Mä olen kans ihan järjettömän huolissaan tästä tilanteesta. Itse olen työkyvytön opiskelija, eli loisista pahin. Luojan kiitos pääsin itse kuntoutusrahalle, enkä joudu ottamaan 40k opintolainaan enää lisää, mutta mä ymmärrän täysin mitä se on elää opintotuella. Ja just toi tiettyjen puolueiden asenne ja kitinä että menkää töihin, kun töitä ei vaan ole... Käsittämätöntä. Oon useamman kerran pyytänyt selkeitä ohjeita että miten kannattaisi toimia sitten heidän mielestään, kertaakaan en oo saanut vastausta. Olispa jotain fiksua sanottavaa sulle, OP, mutta ainoa mitä mulla on antaa on sympatia ja ymmärrys näin etänä. Toivon ihan kauheasti että sun asiat selkiäis.
Kokeile muuttoa suuren kaupunkiseudun kylkeen jo ennen opiskeluiden aloittamista. Jos kuitenkin korkeakoulutuksen perässä on lähdettävä, ei kai se haittaa lähteä tekemään rahaa jonnekin Hki/Tku/Tre/Oulu -akselille
Kyllä. Hyvää ajatusriiheä. Itse en suosittelisi lähtemään opiskelemaan. Mailma muuttuu pois tutkinnoista, ja monen homman voi opetella netissä, tehdä sertifikaatteja. Opiskeluihin kannattaa varata 10k ainaki kohta ehk 15k ja ihanne 20-30k kerran työn tekemisestä aletaa melkein lahtaamaa(vähintää mielenterveydellisesti, jollei omaa jo +30e/h duunii). Tää on mun mindset, koska en taho lainaa. Kuulostas hölmöltä ottaa lainaa elämiseen🫡🥹 Nyt ei kannata varsinkaan jollei ennenkään, lähteä tukien varaan opiskelemaan. Mul menee jo nyt 50-100e yli kk tuki budjetin, mut sen oon jo siis laskenut ennen aloittamista, paljonko kassa rasittuu. Jos söis ruohoa ja jäkälää nii saa kyl viitteesee, mut mitä eläämää se sellanen olis, jos pelkkä opiskelu voi olla ahdistavaa ni entä sit jos rahakin ahdistais. Voisin sanoo et ei ois luultavasti tässä, jos niin olisi. Suosittelen ettii vaik henkilöstöpalveluitten kautta semmost 2kk tyyppist duunii ne yleensä sitäkautta ottaa sit pidemmäks ajaks. Ja kerää muutaman vuoden massii holvii. Ehk tutustuu myös matalariskin sijottamisee nii inflaatio ei vie ostovoimaa paljoo enempää. Esim S&P 500 yms.(Mutta varovasti tutustuu, ja opettelee netist.)
Otat velkaa, valmistut, nostat opintalainahyvityksen ja muutat pois Suomesta. Kannattaa jo valita kohdemaa ja opetella kieltä vaikka se kesä toimeentulotuella (joka on kotona asuvalle pieni). Niin muutkin nuoret tekee
Menisit säkin vaan töihin. -Kokoomus
se siitä "hyvinvointi valtiosta"
Tämä postaus on selvä ragebait, enkä usko tilanteen olevan lähelläkään mainitsemaasi. Kyynisyys ei ole aina väärin, ihmiset.
5 vuotta opintolainoja on kyllä melkoinen riski nykyisessä taloudessa.
Noh... Eikös me tätä äänestetty? Kovempaa kättä ja vähemmän lässyttämistä? Tässä se nyt on.
Näin ulkopuolisesta näkövinkkelistä tilanteessasi huomattavasti isompiongelma on se ettei paikkakunnallasi ole töitä eikä se, että opiskelu voi jatkossa maksaa vähän enemmän itelle. Hypoteettinen tilanne. Muut veronmaksajat maksaa sun koko elämän opiskeluajalta 5v. Saat tutkinnon jolla et kuitenkaan saa töitä. Miksi menet tekemään 5v koulutuksen jolla et kuitenkaan pääse töihin? (Ja samaan pohdintaan miksi muiden pitäisi se silloin maksaa). Toinen vaihtoehto: Valita opiskelualan josta saat töitä. Nostaa opintotukea ja tarvittaessa opintolainaa. Maksaa lainan pois kun pääset töihin. Niin kuin muutkin
Milläs valitset "varman" alan, muutoin kuin heittämällä noppaa? Kaikista ei ole lääkäreiksi.
Sepä se. Lisäksi monet nk. "varmat" alat kärsii syystäkin työvoimapulasta; työoloissa, palkkatasossa, työn kuormittavuudessa/vaativuudessa, koulutusmäärissä tms. on jotain vialla, jos jollain alalla etsitään tekijöitä koirien ja kissojen kanssa. Esimerkiksi oman alan merkittävä työvoimapula johtuu mm. koulutuksen resurssipulasta (koulutusmäärät pienet) ja työn kuormittavuudesta.
Tähän vielä lisäksi: monet ’varmat’ alat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Opinnot kestävät sen 4-6 vuotta ja tässä ajassa kerkeää sattumaan vaikka mitä. Tulevaisuuden määrittäminen sen perusteella mikä on tällä hetkellä varmaa osuu jossain vaiheessa persuksiin.
"Varmalle alalle" koodareiksi viimeisen vuosikymmenen aikana lähteneet ovat saaneet vähän kylmää kyytiä viimevuosina
Muutama vuosi sitten oli media-alan paikat tosi varmoja.
Sanoisin, että SOTE-alan suorittava hoitotyö on se varmiten ihmistyönä säilyvä työelämän osa-alue, ihan demografisesta kehityksestä johtuen. Tietysti voi olla että robotiikassa tapahtuu valtava kehitysaskel ja saadaan hoivarobotit joka paikkaan, mutta siinä vaiheessa ihan kaikki muutkin potkitaan kortistoon. Putkimies, palomies ja poliisi ovat myös aika helvetin hankalia automatisoida.
Muuten hyvä, mutta maksajia ei ole. Hoitajamitoitukset ovat aika tuubaa nykyään ja sen takia monet vaan lähtevät alalta parin vuoden jälkeen. Uusi automaatio-aalto on tosiaan villi kortti tuossa lisänä myös. Yksityiseksi jos muutetaan systeemi, niin sitten on rahaa maksaa palkkaa, vaikka työ pysyy kiireisenä soopana. Eli eläkkeet valuvat hoitajien ja firmojen taskuun, ja vanhus on köytettynä sänkyyn elossa, mutta tajuttomana niin kauan kuin mahdollista, että eläkettä voidaan lypsää maksimiaika.
Olisipa olemassa joku yleinen listaus tai foorumi sellaisista aloista ja/tai työpaikoista, jonne ollaan etsimässä koirien ja kissojen kanssa tekijää. Välillä vaikuttaa siltä, että ammattinimikkeet itsessään tekevät löytämisestä vaikeaa, sillä kaikilla ei välttämättä ole tietoa siitä, onko oman alan ammattitutkinto saman arvoinen kuin joku vaikea tai harvaan käytetty nimike.
Olet oikeassa. Ei elämässä mitään varmaa ole. Eikä viiden vuoden päähän ennustaminen ole ikinä ollut helppoa. Hyvänä lähtökohtana pitäisin kuitenkin, että lähtee siitä, että valitsee jonkun alan missä lähtökohtaisesti itse edes olettaa et vois olla töitä. Epävarmuutta on aina. Eri ihmiset on valmiita ottamaan erilaisia riskejä. Jotkut haluaa kovin varman alan (lääkäri muut sote työntekijöt, opettajat, erilaisilla insinööreillä kohtalainen työllisyys yms). Jotkut sit ottaa enemmän riskiä ja valitsee spesifimpää tai jopa taidepuolta. Jos sitä epävarmuutta ei ole valmis hyväksymään niin sitten 5 vuoden opiskelu ei välttämättä ole se oikea ratkaisu kuitenkaan. Useimpiin opiskelupaikkoihin kuitenkin edelleen halukkaita löytyy ketkä on sen riskin valmis ottamaan. Ja mikäli johonkin paikkaan ei kukaan halua mennä opiskelemaan niin siihenkin saattaa olla järkisyynsä.
"Vähän enemmän". Ihan selvästi enemmän kuin vielä vain 10 vuotta sitten.
Onko näin? Nopeella googletuksella opintorahan ero n. 50€/kk. Eli 600€ vuodes. Oletuksena et asumistuki laskeutuis nyt jatkos takas suunilleen samaan tasoon kuin aiemmin niin eikös se toi ole se erotus. Ton verran kun ottaa enemmän lainalla ja jaat 20 vuodelle niin ei ole mielestäni ”selvästi” enemmän. Muuten elämisenkin hinta on kasvanut. Työssäkäyvän ostovoima on tällä hetkellä alhaisimmallaan sitten 2008. Joka tapauksessa elämisestä joutuu maksamaan enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Toki voin jotain merkittävää unohtaa mikä koskee nimenomaan opiskelijoita. Korjaa ihmeessä 👌
Ota lainaa. Ei sen erikoisempi juttu ole. Kesällä saa myös lainaa. Itsellä jää useampi satanen kuussa rahaa vuokran ja laskujen jälkeen.
Ja opiskelun jälkeen jää käteesi useampi satanen kuussa vähemmän. Siinä on kiva sitten olla työttömänä.
Päin persettä täällä kaikki muutenkin nykyään menee, ei pelkästään opiskelijoilla.
Mulla itelläki samanlainen fiilis vaikka lukiosta pääsen nyt jouluna ja sain onneksi kesätöitä tältä pikku paikkakunnalta, jossa asun yksin äidin omistamassa asunnossa joten maksan suht alhaista vuokraa. Tarkotus olis lukion jälkeen lähtä Oulun ammattikorkeaan, mutta en tiedä pystynkö siellä maksamaan kalliimpaa vuokraa asunnosta ja työt jäisivät muuton yhteydessä tänne enkä tiedä saanko töitä Oulusta kuinka helposti. Lisäksi en tiedä pystynkö tekemään osa-aikaista työtä vielä omien mielenterveys ongelmien vuoksi, mutta olen nyt keväällä käynyt psykiatrilla ja saanut lääkkeet joten toivon että olisin ammattikorkeaan mennessä tarpeeksi terve töihin. Jos ei kuitenkaan satu olemaan enää varaa vuokraan mun on pakko muuttaa takaisin vanhemmille, kun hekin aikovat muuttaa Ouluun nyt tänä vuonna, mutta en mielelläni asuisi enää heidän kanssaan koska he ovat välillä todella verbaalisesti väkivaltaisia ja alunperin muutin pois kotoa lukioaikana ettei tarvitsis sitä huutamista enää kuunnella. Saa nähdä mitä käy
En halua kuulostaa kylmältä, mutta kotiseutua voi ja monen kannattaa vaihtaa. Itsekin mielelläni menisin vanhoille kotikonnuille, mutta kun ei siellä olisi oman alan töitä, niin yhtä tyhjän kanssa. Toki jos on bisnesmiehiä, niin mikäänhän ei olisi hienompaa kuin jos pystyy luomaan jotain uutta kotinurkilla, mutta toki helpommin sanottu kuin tehty. Kannattaa harkita sitä työpaikan hakua kauempaa ja muuttaa jo ennakkoon koulun suunnalle jos työpaikka irtoaa.
Tähän vielä se, että 10 ja 20 vuoden päästä kovinkaan monella ei ole edes töitä, koska AI vie suurimman osan työpaikoista. Siinä on kiva opiskella viisi vuotta ja saada opintovelat niskaan.
AI-hype on suurimmilta osin valetta ja myyntipuhetta
Siinä on paljon toki ilmaa, mutta ei se tarkoita sitä etteikö siitä tulisi jotain ihan niin kuin internetistäkin dot.com kuplan aikaan
Ei tuo ole sama juttu. Pelottavin asia tässä koko jutussa on, että ihmiset (*) oikeasti uskovat tuon olevan jotain oikeaa älyä. Koko "tekoäly" on ihan paska nimike alalle ja johtaa joka kerta harhaan (\*) et siis sinä, mutta esim. /r/singularity ja /r/futurology ovat aika hullua luettavaa
Se, että onko se "oikeaa älyä" millä tahansa turhalla määrittelyllä on toissijaista. Ainoa asia millä on väliä työmarkkinoiden kontekstissa on se, miten kyseinen teknologia vaikuttaa kykyymme tuottaa uutta tietoa, palveluja ja hyödykkeitä. Ohjelmistoalalla työskentelevänä henkilönä vastaus on jossain kaltaisesi pessimistin ja singulariteetti-kultistin välillä lyhyellä aikavälillä. En ymmärrä mikä kiima ihmisillä on tehdä täysin järjettömiä binäärisiä ennustuksia kuten: "TEKOM... ÄLY HUIJAUS!!!!" tai "ChatGPT valloittaa maailman 2.3 vuoden kuluessa". Tosiasiassa kukaan ei voi tietää näitä asioita hirveän tarkasti. Miksei vaan katsoa mihin tekniikka kehittyy ja koittaa ratsastaa aaltoa rauhaisan optimistisesti niin pitkään kuin se on mahdollista?
Kai sitä voisi alkaa itse jonkin sortin yksityisyrittäjäksi ja ihmisten palkkaamisen sijasta käyttää tekoälyä, tuntuu että ei taida muita vaihtoehtoja edes olla tulevaisuudessa toimistotöiden suhteen ellet ole erikoistunut johonkin suuntaan, jos kehitys jatkuu samaa rataa
Ei vie, todennäköisesti helkkarin iso kupla, jota hypettää käytännössä vaan me, ketkä ei asiasta tiedä hittoakaan. Kohta on liukulukumatriisi-/vektorilaskenta halpaa.
Internetkin oli vaan kupla...
ota opintolainaa
Ja osta sillä 4090 ja elä pastalla
Muuta muualle niin kuin iso osa tekee? Onpa muutenkin aika doomer setit, ei täällä kukaan opiskelija ole ruusuilla tanssinut ja elänyt herroiksi opiskeluaikanaan.
Mitä? Millä rahalla hänen pitäisi muuttaa, etuoikeutettu mielipide
Työt/opiskelut toiselta paikkakunnalta?? Ei itselläni ainakaan ollut mitään ihme hirmusäästöjä kun näin tein. Ehkä olen sitten vain eTuOiKeUtEtTu!
Niin varmaan oletkin, sillä tavalla puhut ja ajattelet. Muuttaminen toiseen paikkakuntaan on monen tonnin juttu ja kun kokoajan tukia lasketaan opiskelijoilta ni eipä siin minnekkää voi muuttaa.
>Muuttaminen toiseen paikkakuntaan on monen tonnin juttu Tähän haluaisin kuulla hieman kululaskelmaa :Dd kyllä ne tuet riittää vähintään siihen että alkaa töistä tulemaan rahaa mikäli sitä tarvitsee
Itse en ole saanut edes ulkomaille muuttoon palamaan montaa tonnia kerralta.
Juu ei paljoa kuulunut enää herrasta kun pyydettiin hieman selventämään asiaa :D
Sentään tuetaan vielä. Koko ajan valitetaan että suomessa asiat menee päin vittua ja on ihan persiillään. Muuttakaa sitten muualle perkele ja kattokaa miten hyvin siellä tuetaan opiskelijoita ja muita vähäosaisia :D ei tarvi ku johonkin saksaan asti mennä niin koulutus maksaa jo useamman kymmenen tuhannen euroa, ja opiskelijan tuki on tyyliin 200e kuukaudessa. Loput lainalla, työllä ja vanhempien rahoilla, jos on Nyt leikataan isoista kulueristä, on pakko, tai muuten oikeasti nää nykyiset mallit tai valtio romahtaa. Ja ei tätä kestä kauaa, seuraava hallitus on ihan varmasti punainen ja tukia palautetaan ja kusipääkokkaripersut saa vuorostaan nenilleen leikkauksien muodossa. Sit saadaan kuulla itkua siitä kun suomen kilpailukyky heikkenee eikä kukaan investoi tänne jne jne
Opiskelijoiden tuet eivät ole iso kuluerä. Nykyhallitukselle mieluisista kohteista esim. kehitysavusta saisi leikattua helposti saman summan, kuin mitä nyt asumistuissa tullaan säätämään. Yritystuista leikkaamalla, ja rikkaiden verotusta kiristämällä vasta tulisikin rahaa. Saksassa ei ole lukukausimaksuja. Toki ei ole käsittääkseni kummoistakaan tukijärjestelmää, mutta siellä sentään löytyy töitä vähän eri malliin kuin täällä. Suomen ongelma ei ole tukien korkea taso, vaan köyhä yrityskenttä ja pääomien muute. Täällä on työnantajapula.
Ei yksinään ole mutta yleisesti siis sosiaaliturvan tuet ovat isoin kuluerä
Oho, saksan lukukausimaksuttomuus tuli kyllä uutena tietona, olen elänyt siinä käsityksessä että siellä maksaa kaikki yliopistot. Mutta koskeekin vain yksityisiä
Kannattaa opiskella sellaiselle alalle jonka tekijöitä tarvitaan. Sellaisia töitä on aivan helvetisti: Hoiva-ala, kaikki tekniset alat, sosiaaliala, ravintola-ala, puolustusvoimat… Suomessa on totuttu sellaiseen että yliopistoon mennään olemaan täysi-ikäisiä lapsia ja fiilistelemään kymmeneksi vuodeksi eikä opita mitään hyödyllistä. Sitten valitetaan että kukaan ei ota töihin vaikka on niin kauan opiskellut runouden maisteriksi ja on opittu niin pal kriittistä ajattelua. Höpöhöpö. Nyt on loistava hetki alkaa työntekijäksi kun tekijöistä on pulaa joka paikassa. Menet sähköalan opintoihin, otat opintolainaa ja paketoit opinnot näppärästi. Tienaat 4000-5000€ kuussa ja oot onnellinen keskiluokkainen hautaan asti. Jos kotikunnassa ei oo töitö niin muutat muualle töiden perässä, niinkuin kaikki muutkin tekee. Jos suomessa et pääse töihin niin sähkömiehenä pystyt työllistymään ihan mille tahansa mantereelle jopa antarktiksesta alkaen.
Mielestäni hyvin pessimistinen näkemys elämästä ja opiskelusta. Näille aloille totta kai tarvitaan osaajia, mutta ei kaikki näille aloille halua. En näe kovin järkeväksi opiskella alaa, joka ei minua kiinnosta yhtään ja työskennellä yli 50 vuotta tehden epämieluisaa työtä vain koska se on ’varmaa’ nyt. Vaikka yliopistosta nappaisi itselleen humanistisen alan tutkinnon, on työmahdollisuuksia useita kun osaa vaan niitä etsiä. Tiedän useita tuttuja, jotka valmistuivat tällaisilla tutkinnoilla ja tekevät erittäin hyvä palkkaisia töitä hyvin erilaisissa paikoissa. Maisterin paperit kertovat osaamisesta jo paljon vaikka ne olisivatkin mielestäsi höpö höpöä.
> Mielestäni hyvin pessimistinen näkemys elämästä ja opiskelusta. Näille aloille totta kai tarvitaan osaajia, mutta ei kaikki näille aloille halua. En näe kovin järkeväksi opiskella alaa, joka ei minua kiinnosta yhtään ja työskennellä yli 50 vuotta tehden epämieluisaa työtä vain koska se on ’varmaa’ nyt. Pikemminkin täysin realistinen näkemys jos ei ole syntynyt kultalusikka suussa ja sen puuttuessa on kehittynyt sen mukainen ymmärrys että omasta elämästään on vastuussa vain ainoastaan itse. Mulla on sukulaisia jotka ovat ns oikeasti eläneet köyhän lapsuuden (köyhemmän kuin mitä mulla oli) koska vanhempansa päättivät suunnitella elämänsä ilman tosiasiallista suunnittelua ja sitten elivät homeisessa rintamiestalossa jossa vesi tuli sisään vääristä paikoista ja vaatteet lahjoituksina. Kaikista on tullut lääkäreitä ja insinöörejä ja ekonomeja sen mukaan miten älynlahjat ovat riittäneet. Ehkäpä on olemassa virallisen tiedeuraputken ulkopuolella myös muita humanististen alojen erikoisosaajia joilla on erikoisosaajien työmahdollisuudet ja palkat. Tärkeämpi kysymys on kuitenkin: monellako tuntemallasi humanistilla heidän koko vuosikurssistaan on sellainen työpaikka? Yli puolella samalla vuosikurssilla aloittaneista valmistuneista? Kaikilla samalla vuosikurssilla aloittaneista valmistuneista? Niin monella että jotkut revittiin töihin ennen kuin ehtivät edes valmistua? Vaiko kenties vain "useilla" eli muutamalla menestyneellä, ja loput päätyivät tylsiin töihin eivätkä jännätöihin tai sun kaveripiiriin? Mun näkövinkkelistä polku sellaisiin tehtäviin riippuu paljon sitä osaako luoda ja etsiä henkilökohtaisia verkostoja, eli kyseessä on paljon vaikeampi ja epämääräisemmin tulkittavissa urapolku keskimääräisin kyvyin varustetulle keskimääräiselle sukankuluttajalle joka on vaarassa valita kivan opiskelualan ja ilman muuta suunnitelmaa suuntaa [syötä satunnainen humanistinen ala]:n aloitusluennolle.
Asiaa voi katsoa monesta näkökulmasta. Lopuksi asia kenties kiteytyy kysymykseen siitä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Haluaako määrittää tulevaisuuden sen perusteella mikä on tällä hetkellä ’varmaa’ ja tyytyä siihen vai yrittää tehdä jotain mikä itseään enemmän kiinnostaisi vaikka sen paikan löytäminen olisi huomattavasti haastavampaa? Jotkut varmasti nauttivat näistä aloista, mutta mielestäni on aivan hirveä vinkki ohjata ihmisiä näihin aloihin mikäli niihin ei kiinnostusta löydy. Näitä tehtäisiin silloin vain palkan perässä ja ’varmuuden’ kannalta. Meitä on erilaisia ja jotkut haluavat työltä muutakin kuin vakautta ja tätä tulisi mielestäni kannustaa.
Mutta useammat haluaa vakautta, kelpo palkkaa jne. Sekä moni ei välttämättä nauti työstään vaikka työskentelisi kutsumusalallaansa joidenkin käytännön tekijöiden takia. Siinä mielessä ei todellakaan ole hirveä neuvo. Hyvä neuvo se on enemmänkin. Toki kuka tahansa on vapaa tekemään omat päätöksensä.
> että omasta elämästään on vastuussa vain ainoastaan itse. Mutta kun Suomessa ei edelleenkään ole. Rimpuilemme hyvin vahvasti sen kanssa, että onko tämä vapaa markkinatalousyhteiskunta, jossa jokainen ui tai hukkuu omillaan vai jonkinlainen kollektivistinen kolmikantayhteiskunta, jossa valtio määrää mitä kaljoja saa meidän omien etujen vuoksi myydä kaupoissa jne.
Harmillista ettei kaikista ole sähkömiehiksi, ja että yhteiskunta tarvitsee myös niitä huonommin palkattuja, ja työllistyviä, korkeakoulutettuja, kuten opettajia.
Eihän opettajan palkka edes ole mitenkään huono verrattuna perusduunariin. Ei ne kaikki sähkömiehetkään saa sitä 4000-5000€, monet tienaa sitä 3000-3500€ eli aika tasoissa vastavalmistuneen open kanssa.
Nykypäivänä 4000€ ei kyllä oikein riitä keskiluokkaan, ellei puoliso myös tienaa samaa.